Kuva: Stefan Kühn, Wikimedia Commons
Kuva: Stefan Kühn, Wikimedia Commons

Maito ei ehkä edes suojaa luunmurtumilta, ruotsalaistutkimus vihjaa.

Maitoa ei ehkä kannatakaan litkiä lasitolkulla saadakseen vahvat luut, vihjaa BMJ-lehdessä julkaistu ruotsalaistutkimus. Jopa 20 vuotta kestäneen seurantatutkimuksen lopputuloksena tutkimusryhmä kertoo, ettei maidonjuonnilla ole luunmurtumilta suojaavaa vaikutusta. Sen sijaan runsaalla maidonjuonnilla näyttää olevan yhteys kohonneeseen kuolemanriskiin.

Professori Karl Michaëlssonin johtama tutkimusryhmä selvitti runsaan maidonjuonnin ja oksidatiivisen stressin yhteyttä. Oksidatiivisessa stressissä kehon ulkopuolinen ärsyke häiritsee solujen toimintaa tavalla, joka edesauttaa muun muassa sepelvaltimotaudin ja eräiden syöpien syntyä.

Tutkimuksessa seurattiin yli 61 000 naista ja yli 45 000 miestä, jotka tutkimuksen alkaessa olivat 39–79-vuotiaita. He raportoivat tutkimusryhmälle aika ajoin syömästään ravinnosta ja muista elintavoista. Naisia seurattiin keskimäärin 20 ja miehiä 11 vuotta. Tutkijat huomioivat analyysissaan myös tutkittavien painon, pituuden, siviilisäädyn ja muut taustatekijät. Luunmurtumat ja kuolemantapaukset he selvittivät Ruotsin kansallisista tietokannoista.

Michaëlsson kumppaneineen havaitsi, että runsas maidonjuonti on yhteydessä kohonneisiin tulehdusarvoihin ja oksidatiiviseen stressiin. Tämä selittää mahdollisesti sitä, miksi runsas maidonjuonti liittyi aineistossa myös kohonneeseen kuolemanriskiin. Juodun maidon määrällä ei ollut kytköstä luunmurtumiin.

Sen sijaan hapanmaitotuotteiden ja juuston mainostaminen pitkän iän ja vahvojen luiden lähteenä ei tutkimuksen mukaan välttämättä ole tuulesta temmattu. Tutkijoiden mukaan niiden runsas käyttö liittyy vähäisempään luunmurtumien määrään ja pienempään kuolleisuuteen. Ero maitotuotteiden välillä saattaa liittyä siihen, että hapanmaitotuotteet sisältävät vähemmän laktoosia ja galaktoosia, joka laktoosin tapaan on yksi maidossa esiintyvistä sokereista.

Tutkimusryhmä korostaa, ettei tämän tutkimuksen perusteella voi vielä tehdä johtopäätöksiä runsaan maidonjuonnin ja kohonneen kuolemanriskin syy-seuraus-suhteesta. Asiaan saadaan selvyys vasta jatkotutkimusten jälkeen. Mikäli jokin toinen tutkimusryhmä onnistuu osoittamaan maidon syyksi ja kuoleman seuraukseksi, virallisia ravitsemussuosituksia on paikallaan muokata.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Runsas maidonjuonti saattaa viedä varhain hautaan

kahannin 25.11.2014 klo 11:10 Mark Twain totesi aikoinaan, että vesi kohtuullisesti käytettynä on täysin vaaratonta: Täysin? Voihan siihenkin tukehtua. Ja mistä aina tietää mikä on kohtuullista, raja voi hämärtyä esim krapulassa jossa voi janonsa perusteella tulla juoneeksi kuolettavan määrän vahingossa. Veteen voi muodostua psyykkinen riippuvuus jossa sitä juodaan päihtymyshakuisesti hengenvaarallisia määriä. Vedessä voi joskus olla myös mikrobeja jotka voivat aiheuttaa hengenvaarallisen...
Lue kommentti

くそっ!

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Runsas maidonjuonti saattaa viedä varhain hautaan

faq1 11.11.2014 klo 18:49 Taitaa olla kaurapuuro pian ainoa ruoka-aine, mitä ei edes amerikkalaiset ole voineet osoittaa epäterveelliseksi...kunnes toisin todistetaan.. No siinä on viljaa ja joidenkin mielestä kaikki vilja on epäterveellistä. Mutta vihanneksia ei vielä ole kukaan tainnut väittää epäterveellisiksi. Eikä kalaa, paitsi suurina määrinä koska saasteet. No siinä ne sitten olikin. Kaikki muu on haitallista ainakin jonkun mielestä.
Lue kommentti

くそっ!

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä