Sokerilimut ja rasvaiset ruoat ovat suhteellisen halpoja vauraissa maissa. Kuva: Shutterstock
Sokerilimut ja rasvaiset ruoat ovat suhteellisen halpoja vauraissa maissa. Kuva: Shutterstock

Köyhissä maissa terveellinen ruoka on kallista, rikkaissa maissa epäterveellinen ruoka halpaa.

Köyhissä maissa epäterveellinen ruoka johtaa muun muassa aliravitsemukseen ja lasten hitaampaan kasvuun, kun taas rikkaissa maissa ihmiset lihovat. Uusi maailmanlaajuinen tutkimus kertoo, että molempia ongelmia lietsoo ruoan hinta.

Ravitsemuspolitiikkaan keskittyvän IFPRI-tutkimuslaitoksen tutkijat Derek Heady ja Harold Alderman tarkastelivat kaikkiaan lähes 660 ruokatuotteen suhteellisia hintoja 176 maassa. Hintatiedot he kytkivät toisaalta lasten lyhytkasvuisuuteen, toisaalta ylipainon yleisyyteen maassa.

”Tutkimuksemme osoittaa, että useimmat terveelliset ruoat ovat selvästi kalliimpia köyhissä maissa. Kehityksen edetessä terveellisemmät ruoat halventuvat, mutta niin tekee myös epäterveellinen, prosessoitu ravinto, kuten limonadit”, Heady huomauttaa IFPRI:n verkkosivulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Esimerkiksi kananmunat ja maito ovat monissa kehittyvissä maissa kymmenen kertaa niin kalliita kuin tärkkelyspitoiset mutta vähemmän ravinteikkaat tuotteet, kuten maissi-, riisi- tai vehnäpohjaiset ruoat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Etenkin maidon korkea hinta ennusti tutkijoiden analyysin mukaan lasten lyhytkasvuisuutta.

Vauraammissa maissa ongelma ei ole niinkään ruoan kalleus kuin epäterveellisten ruokien ja herkkujen halpuus.

Sokerijuomien hinta kytkeytyi tutkimuksen mukaan ylipainoon: mitä kalliimpia juomat ovat, sitä vähemmän esiintyy ylipainoisuutta. Tämä käy yksiin sen kanssa, että sokeripitoisten juomien ja ruokien kulutuksen tiedetään lihottavan ihmisiä.

The Journal of Nutrition -lehdessä julkaistu tutkimus vahvistaa ajatusta, että ruoan hintaan vaikuttamalla voidaan ohjata ihmisiä terveellisempään ravitsemukseen.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu, vaikuttavatko ruokien ja juomien hinnat ihmisten lihomiseen, kertoo Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.

Kulutukseen joka tapauksessa hinnan muutokset ovat tutkitusti vaikuttaneet. Palkansaajien tutkimuskeskuksen tutkimus osoitti taannoin, että sokeristen virvoitusjuomien kulutus väheni selvästi, kun niiden verotusta kiristettiin vuonna 2014 ja ne kallistuivat kymmenen prosenttia.

Ihmiset saattoivat tutkijoiden mukaan siirtyä helposti sokerilimuista juomaan sokerittomia juomia, jotka ovat hyvin samankaltaisia mutta joiden hintaan ei puututtu.

Tärkeää epäterveellisiin ruokiin tähtäävissä veroissa onkin se, että tarjolla on vaihtoehtoisia tuotteita, joihin ihmiset voivat siirtyä, kun epäterveellisen ruoan hinta nousee.

Tämä on Fogelholmin mukaan unohdettu keskustelussa siitä, että nostettaisiin epäterveellisen punaisen lihan veroa ja laskettaisiin puolestaan terveellisten ruokien, kuten vihannesten ja hedelmien verotusta.

”Vihannekset ja hedelmät eivät ole lihan korvike. Kukaan ei mieti, otanko omenaa vai lihaa”, professori muistuttaa.

”Jos leikitään, että punaiselle lihalle tulisi jokin haittavero, on pidettävä huolta, että sille löytyy vaihtoehto. Lähin vaihtoehto olisi siipikarjan liha. Samalla ei saisi korottaa sen verotusta.”

Hinnalla pelaaminen voi Fogelholmin mukaan mennä pieleen, jos vaihtoehdoista ei pidetä huolta.

”Usein ajatellaan, että hinnan korottaminen on ainoa tapaa saada pienituloiset muuttamaa ruokailutottumuksiaan. Näin ei välttämättä ole. Jos ei ole vaihtoehtoa ja ihmisten haluaman herkun hinta nousee, mitä tekevät vähätuloiset? He voivat edelleen ostaa herkkua mutta säästää terveellisessä ruoassa.”

Joskus sanotaan, että pienituloisen on vaikea syödä terveellisesti, koska terveellinen ruoka on niin kallista. Fogelhom ei usko tätä.

”Varakkaalla ihmisellä on enemmän valinnanvaraa valita terveellisiä ruokia. Mutta kyllä tarkan euron ihminen löytää kohtuullisen pienillä tuloillakin terveellistä syötävää.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla