Jos kuorii omenan, menettää tärkeitä ravintoaineita. Kasvinsuojeluaineiden jäämiä saa kuorten mukana vain vähän. Kuva: Rio Gandara / HS
Jos kuorii omenan, menettää tärkeitä ravintoaineita. Kasvinsuojeluaineiden jäämiä saa kuorten mukana vain vähän. Kuva: Rio Gandara / HS

Tosin kuorien torjunta-aineista ei tarvitse huolehtia.

Omenat voi syödä kuorineen. Jos kuitenkin haluaa pestä kasvinsuojeluaineet täysin pois, kannattaa lisätä pesuveteen hyppysellinen ruokasoodaa.

Vinkki selvisi yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, joka tarkasteli sitä, miten eri pesutavat vaikuttavat omenoiden torjunta-ainejäämiin.

Tutkimus keskittyi omenoiden teolliseen pesuun, ei niinkään niiden huuhteluun kotikeittiössä. Niksiä voi halutessaan soveltaa kotonakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat ruiskuttivat Gala-omenoihin sienitauteja torjuvaa tiabendatsolia ja phosmet-hyönteismyrkkyä ja antoivat aineiden imeytyä vuorokauden.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Omenoiden pesu vesiliuoksella, jossa oli yksi prosentti ruokasoodaa eli yksi gramma ruokasoodaa per desi vettä, poisti tehokkaimmin torjunta-ainejäämät hedelmän pinnasta.

Tiabendatsolista hävisi 80 prosenttia ja hyönteismyrkystä jopa 96 prosenttia. Erot johtuvat siitä, että tiabendatsoli imeytyi syvemmälle omenaan.

Hanavedellä huuhtelu ei ollut näin tehokasta. Yhtä tehokas ei ollut myöskään tapa liuottaa omenoita poiminnan jälkeen kaksi minuuttia klooriliuoksessa, mitä käytetään etenkin Yhdysvalloissa pakkaamoissa.

Omenoita piti huljuttaa ruokasoodaliuoksessa vartin ajan, ennen kuin mainitut puhdistustulokset toteutuivat.

Tutkijat huomauttavat, että omenan kuoriminen on yhä tehokkain tapa poistaa jäämät, mutta samalla häviää myös ravintoaineita.

Massachusettsin yliopiston tutkimuksen julkaisi Journal of Agricultural and Food Chemistry.

Kun puhutaan torjunta-aineiden jäämistä, on syytä suhteuttaa hieman määriä.

Yhdestä kahvikupillisesta ihminen saa enemmän luonnon omia torjunta-aineita kuin keinotekoisia torjunta-aineita kaikista lähteistä yhteensä vuoden aikana, arvioi biokemian ja molekyylibiologian professori Bruce Ames taannoisessa Tiede-lehden jutussa.

Ravinnossa tulevista torjunta-aineista 99,99 prosenttia on kasvien itsensä valmistamia. Ne ovat yhtä haitallisia kuin keinotekoisetkin torjunta-aineet – onhan molempien tarkoitus torjua tehokkaasti hyönteisiä, tauteja ja muita luonnon haittoja.

Suomalaiset saavat torjunta-aineita ravinnossaan korkeintaan muutaman prosentin hyväksyttävästä päiväannoksesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla