Alankomaiden nuoret ovat maailman pisimpiä. Kuva: Shutterstock
Alankomaiden nuoret ovat maailman pisimpiä. Kuva: Shutterstock

Pisimmät lapset ja nuoret asuvat Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Lyhimmiksi jäävät puolestaan lapset Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Itä-Afrikassa.

Erot lasten kasvussa selittyvät geenien lisäksi ruokavalion laadulla ja ympäristötekijöillä. Kehno ruokavalio voi johtaa kouluikäisillä lapsilla jopa 20 senttimetrin pituuseroihin eri maiden välillä, paljastaa tuore tutkimus.

Kansainvälinen tutkimusryhmä analysoi dataa yli 65 miljoonasta 5–19-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta vuosilta 1985–2019. Data pohjautui yli 2 000 tutkimukseen 193 maasta.

Lapset kasvoivat tutkimuksen mukaan viime vuonna pisimmiksi Pohjois- ja Keski-Euroopassa, kuten Hollannissa, Montenegrossa, Tanskassa, Islannissa ja Virossa. Myös suomalaiset lapset ja nuoret kuuluivat maailman pisimpien joukkoon.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Lyhimmät lapset ja nuoret asuivat puolestaan Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Itä-Afrikassa, kuten Itä-Timorissa, Bangladeshissa, Guatemalassa ja Laosissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lontoon Imperial Collegen johtama tutkimus julkaistiin Lancet-tiedelehdessä.

Hollantilaiset pojat ja tytöt osoittautuivat tutkimuksen mukaan maailman pisimmiksi. 19-vuotiaat hollantilaispojat olivat keskimäärin 183,8 senttimetriä pitkiä, siinä missä samanikäiset pojat Itä-Timorissa kasvoivat keskimäärin 160,1 senttimetrin pituisiksi.

19-vuotiaat hollantilaistytöt olivat keskipituudeltaan 170,4 senttimetriä. Samanikäisistä tytöistä lyhimmät asuivat Guatemalassa, jossa heidän keskipituutensa oli 150,9 senttimetriä.

Ero pisimpien ja lyhimpien nuorten välillä oli siis enimmillään yli 20 senttimetriä. Ikävuosissa mitattuna kasvukäyrä laahasi osassa maita jopa kahdeksan vuotta toisia perässä.

Esimerkiksi Laosissa 19-vuotiaat pojat olivat keskimäärin yhtä pitkiä 13-vuotiaat hollantilaispojat. Guatemalassa, Bangladeshissa, Nepalissa ja Itä-Timorissa asuvat 19-vuotiaat tytöt taas olivat yhtä pitkiä kuin 11-vuotiaat tytöt Hollannissa.

Kiinalaisten ja eteläkorealaisten lasten keskipituus kasvoi 34 vuoden tarkastelujakson aikana eniten. Monissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa keskipituus pysyi puolestaan koko tarkastelujakson aikana suunnilleen samana.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös painoindeksiä (bmi) eli pituuden ja painon suhdetta. Korkein painoindeksi oli aineiston perusteella nuorilla, jotka asuivat Tyynenmeren saarilla, Lähi-idässä, Yhdysvalloissa ja Uudessa-Seelannissa.

Matalin painoindeksi oli nuorilla, jotka asuivat Etelä-Aasian maissa, kuten Intiassa ja Bangladeshissa.

Tutkijat havaitsivat, että suurimmassa osassa tutkituista maista lapset olivat Maailman terveysjärjestön WHO:n luokituksen perusteella terveitä viidenteen ikävuoteen asti. Sen jälkeen erot pituuden ja painon kehityksessä alkoivat kasvaa suuremmiksi.

Osalla lapsista pituuskasvu alkoi viidennen ikävuoden jälkeen laahata perässä, ja osa puolestaan kerrytti kouluvuosinaan ylipainoa.

”Tämä osoittaa, että alle kouluikäisten ravintotottumuksiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin koululaisten ja murrosikäisten”, sanoi Imperial Collegen tutkija Majid Ezzati tiedotteessa.

Tutkijat olivat havainnosta huolissaan, sillä kasvukehitys kouluiässä on yhteydessä myös aikuisiän terveyteen.

Etenkin vähäisen painon ja pituuden yhdistelmä kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla ennakoi tutkimuksen mukaan runsaampaa sairastavuutta ja kuolleisuutta. Vähäinen pituus ja paino voivat myös hidastaa lapsen kognitiivista kehitystä, mikä heijastuu opinnoissa ja työelämässä pärjäämiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla