Kun Suomi valitsee pysynvän aikansa, lepo ja liikenneturvallisuus vetävät eri suuntiin. Kuva: Getty Images
Kun Suomi valitsee pysynvän aikansa, lepo ja liikenneturvallisuus vetävät eri suuntiin. Kuva: Getty Images

Suomalaiset vääntävät kättä kesä- ja normaaliajasta, mutta hyödyllisintä olisi vaihtaa Keski-Euroopan aikavyöhykkeelle.

EU-parlamentti päätti 26.3.2019, että kelloja ei enää siirretä kesä- tai talviaikaan vuoden 2021 jälkeen.

Pysyvän aikansa ja aikavyöhykkeensä saavat päättää jäsenmaat itse.

Komission teettämässä Euroopan laajuisessa kyselyssä enemmistö eurooppalaisista haluaa kesäajan pysyväksi. Vain Tšekissä, Alankomaissa, Tanskassa ja Suomessa suurin osa kansalaisista kannatti pitäytymistä talvi- eli normaaliajassa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Unitutkijoiden havainnot puoltavat suomalaisten enemmistön näkemystä. Normaaliaika lisää valoisuutta aamuun, mikä on vuorokausirytmille hyvästä. Valoa tarvitaan erityisesti pimeinä alkaviin talvipäiviin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aikaisempi auringonlasku aikaistaa pimeähormoni melatoniinin eritystä. Se auttaisi iltavirkkuja nukahtamaan aiemmin ja virittämään sisäistä kelloaan aamuun päin. Iltavirkut joutuvat nimittäin elämään nyky-yhteiskunnan aamupainotteisessa rytmissä oman luontaisen rytminsä vastaisesti, mikä koettelee heidän terveyttään.

Pysyvä normaaliaika olisi kuitenkin vasta toiseksi paras ratkaisu suomalaisille, huomauttaa unitutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kirjassaan Lisää unta.

Normaaliajassakin talvikuukausien päivät alkavat pitkään pimeässä. Jos sen sijaan vaihtaisimme Keski-Euroopan aikavyöhykkeelle – samaan aikaan kuin Ruotsi – saisimme nousta paljon useammin valoisaan aamuun.

Tutkimusten mukaan aikavyöhykkeiden itälaidalla asuvat nukkuvat enemmän, ovat terveempiä – ja jopa tienaavat paremmin.

 

Lue lisää

Maaliskuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa Tiede-lehden toimittaja Mikko Puttonen selvittää, mitä aikavyöhykkeen vaikutuksista terveyteen ja turvallisuuteen tiedetään. Hän kertoo myös, mistä aikavyöhykejärjestelmä sai alkunsa ­– ja miten ja milloin Suomi päätyi Itä-Euroopan aikaan.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

laiskimus
Seuraa 
Viestejä2041

ThiNguyen kirjoitti:
Ei missään nimessä talviaikaa, eikä ainakaan Ruotsin aikaa. Suomalaiset liikkuvat liian vähän, siksi terveellisin on aikavyöhyke jolloin illat ovat valoisat. Siis kesäaika ympäri vuoden.

Iltojen valoisuudella ja liikkumisella ei ole yhteyttä.

Mikään ei estäisi liikkumasta valoisina aamuina, jos suomi siirtyisi Ruotsin tai jopa Britannian talviaikaan. Virkeänä aamuisin liikkuminen on myös turvallisempaa kuin väsyneenä iltaisin. Kaikkein parasta tietystikin on jos jokainen saa päättää omasta liikkumisestaan ja sen ajankohdasta ihan itse. Joustavilla työajoilla sitäkin on mahdollista edistää, täysin valitusta aikavyöhykkeestä riippumatta.

  • ylös 28
  • alas 19
ThiNguyen
Seuraa 
Viestejä103

Ei missään nimessä talviaikaa, eikä ainakaan Ruotsin aikaa. Suomalaiset liikkuvat liian vähän, siksi terveellisin on aikavyöhyke jolloin illat ovat valoisat. Siis kesäaika ympäri vuoden.

  • ylös 24
  • alas 32
Sisältö jatkuu mainoksen alla