Hiirten aivojen muistikeskukseen hippokampukseen muodostui haitallisia plakkeja (punaiset laikut), kun hiiret söivät runsaasti sokeristuneista proteiineja. Verrokkihiirten (B) aivot pysyivät siisteinä. Vihreinä näkyvät aivojen hermotukisolut. Kuva: Helen Vlassara
Hiirten aivojen muistikeskukseen hippokampukseen muodostui haitallisia plakkeja (punaiset laikut), kun hiiret söivät runsaasti sokeristuneista proteiineja. Verrokkihiirten (B) aivot pysyivät siisteinä. Vihreinä näkyvät aivojen hermotukisolut. Kuva: Helen Vlassara

Sokeristunut proteiini altistaa diabetekselle ja dementialle.

Kun veressä on pitkään liikaa sokeria, kuten diabeetikoilla on, sokerimolekyylit reagoivat kudosten proteiinien kanssa yhä enemmän, niin että elimistön toiminnat alkavat häiriintyä. Vastaavaa proteiinien ja sokerien reagointia tapahtuu ruoan paahtumis- ja ruskistumisreaktioissa. Ruoasta runsaina saadut sokeristuneet proteiinit altistavat sekä diabetekselle että dementialle, osoittaa nyt kansainvälinen tutkijaryhmä Pnas-lehdessä.

Weijing Cai Mount Sinain lääketieteellisestä tiedekunnasta New Yorkista italialaisine ja australialaisine työtovereineen osoitti sokeristuneiden proteiinien yhteyden aineenvaihduntasairauksiin ja muistisairauksiin ensin hiirissä ja sitten ihmisissä.

Tutkijat jakoivat hiiret kahteen ryhmään, joille he syöttivät erilaista rehua läpi niiden elämän. Ykkösryhmän rehu sisälsi runsaasti pitkälle sokeristuneita proteiineja, kakkosryhmän rehussa niitä oli puolet vähemmän.

Kun ykkösryhmän hiiret tulivat vanhoiksi, niiden veriarvot viittasivat metaboliseen oireyhtymään eli diabeteksen esiasteeseen ja niiden aivoihin kehittyi amyloidiplakkeja, joita syntyy esimerkiksi Alzheimerin taudissa. Kakkosryhmän hiirille näin ei käynyt. Lisäksi käyttäytymiskokeiden perusteella ykkösryhmän hiiret muuttuivat huonomuistisemmiksi ja kömpelömmiksi kuin kakkosryhmäläiset.

Ykkösryhmän hiirten tilanne näkyi niiden elimistön molekyyleistä myös niin, että niiden aivoissa oli tavallista enemmän sokeristuneita proteiineja ja aivoissa ja veressä niukasti sirt1-entsyymiä, jonka tiedetään suojelevan hermoston, puolustusjärjestelmän ja hormonijärjestelmän toimintaa.

Seuraavaksi tutkijat vertasivat 93:a vähintään 60-vuotiasta ihmistä. Niillä, joiden veressä oli eniten sokeristuneita proteiineja ja vähiten sirt1-entsyymiä, veriarvot siirtyivät metabolisen oireyhtymän suuntaan ja älylliset toiminnot heikkenivät yhdeksän kuukauden seuranta-aikana.

Tutkijat arvioivat, että nämä haitat johtuivat ruoan sisältämistä sokeristuneista proteiineista ja että niiden ahmimista välttämällä haittoja saattaa voida ehkäistä.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä38059
Liittynyt6.12.2009

Ruskistettu ruoka sekoittaa sokerit ja muistin

Moonis 26.02.2014 klo 08:45 MInusta tuo otsikko oli ihan käypä, olihan ruuan kypsentämismuodolla eroja AGE:n muodostumisessa ja juuri niissä kypsennysmuodoissa missä liha ruskistuu myös AGE:n määrä kasvaa eniten. Lihassa on AGE:a enemmän jo luonnostaan kuin kasvikunnan tuotteissa ja paistaminen, grillaaminen, paahtaminen yms. kypsennysmuodot lisäsivät AGE:n määrää. Rasvaisissa, prosessoiduissa tuotteissa AGE:a oli enemmän kuin vähärasvaisissa (esim. juustoissa). Minusta se ei ole koska se ei...
Lue kommentti
Moonis
Seuraa 
Viestejä101
Liittynyt2.2.2014

Ruskistettu ruoka sekoittaa sokerit ja muistin

jussipussi 25.02.2014 klo 18:21 "Länsimaalainen prosessoitu ruoka" näyttää tarjoavan runsain mitoin AGE. Advanced Glycation End Products in Foods and a Practical Guide to Their Reduction in the Diet http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3704564/ Parempi otsikko olisi ollut "prosessoitu ruoka sekoittaa sokerit ja muistin"? MInusta tuo otsikko oli ihan käypä, olihan ruuan kypsentämismuodolla eroja AGE:n muodostumisessa ja juuri niissä kypsennysmuodoissa missä liha ruskistuu myös AGE:n määrä...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä