Pronssikaudelta peräisin oleva kallo. Kuva: Rasmussen et al./Cell 2015
Pronssikaudelta peräisin oleva kallo. Kuva: Rasmussen et al./Cell 2015

Tutkijat löysivät todisteita ruttobakteerista 4 800 vuoden takaa.

Rutto sairastutti ihmisiä 3 300 vuotta aiemmin kuin historiallisten lähteiden perusteella on oletettu. Tuoreessa tanskalaistutkimuksessa vanhimmat todisteet ruttobakteerista ihmisellä ovat peräisin pronssikaudelta noin 4 800 vuotta sitten. 

Arkeologisista näytteistä saatu ruttobakteerin dna osoittaa lisäksi, että pronssikaudella esiintynyt ruttobakteeri ei kyennyt elämään kirpuissa. Se levisi ihmisiin siis muita reittejä kuin kirpunpuremista.

Kööpenhaminan yliopiston GeoGenetics-tutkimuslaitoksen tutkijat ottivat näytteet 101:n pronssikaudella ja varhaisella rautakaudella eläneen ihmisen hampaista. Näytteet saatiin museoista ja arkeologisista kokoelmista Euroopasta ja Aasiasta. Näytteiden analyysi paljasti ruttobakteerin dna:ta seitsemältä yksilöltä.

Tämä on huomattavasti aiemmin kuin varhaisin varmistettu ruttoepidemia, eli niin sanottu Justinianuksen rutto 500-luvulla. 

Ruttobakteerin dna:n analyysi paljasti mielenkiintoisia tietoja sen evoluutiosta pronssikauden ja rautakauden välisenä ajanjaksona. Nykyisellä ruttobakteerilla on geeni nimeltä ymt, jonka ansiosta se selviää hengissä kirpun ruoansulatusjärjestelmässä. Pronssikauden näytteistä saaduilla ruttobakteerilla tätä geeniä ei ollut, joten se ei voinut levitä kirppujen mukana. Rautakauden bakteereilla geeni kuitenkin jo oli.

Toinen ero koski proteiinia nimeltä flagelliini, josta muodostuu monien bakteerien värekarva. Nisäkkäiden immuunijärjestelmä tunnistaa flagelliinin ja nostattaa voimakkaan hyökkäyksen sitä vastaan. Nykyisillä ruttobakteereilla on flagelliiniproteiinissa mutaatio, joka estää sen ilmentymistä, ja näin bakteeri harhauttaa immuunijärjetelmää. Mielenkiintoista on, että pronssikauden ruttobakteereilla ei ollut tätä mutaatiota, joten niillä oli täysin toiminnallinen flagelliiniproteiini. Rautakauden ruttobakteereilla flagelliiniproteiini oli jo selvästi muuttumassa, mutta se oli vielä osin toiminnallinen.

Tutkijat pitävät mahdollisena, että Ateenan rutto 2 500 vuotta sitten ja niin sanottu Antoniuksen rutto vuosina 165–180 olivat ruttobakteerin aiheuttamia. Tutkijoiden arvion mukaan ruttobakteeri olisi voinut muuntua kirppujen kautta leviäväksi taudinaiheuttajaksi ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua.

Tieteen tekemisen näkökulmasta tutkimus oli myös merkittävä.

”Osoitimme, että voimme löytää muinaisia mikrobeja näytteistä, joissa ei ole silminnähtäviä merkkejä sairaudesta. Voimme siis tutkia muitakin mikrobeja kuin ruttoa samalla tekniikalla”, sanoo tutkimusta johtanut professori Eske Willerslev Kööpenhaminan yliopistosta.

Tutkimuksen julkaisi Cell.