Borisov-komeetan nyt ennustettu rata. Aurinko on piirroksessa keskellä. Ennuste tarkentunee vielä paljonkin. Kuva: Neo Coordination Centre / Esa
Borisov-komeetan nyt ennustettu rata. Aurinko on piirroksessa keskellä. Ennuste tarkentunee vielä paljonkin. Kuva: Neo Coordination Centre / Esa

Borisov-komeetta on vasta toinen tunnistettu muualta tullut komeetta parin vuoden takaisen ’Oumuamuan jälkeen.

Ukrainalainen tähtitieteilijä Gennadi Borisov on löytänyt Jupiterin radan sisäpuolelta komeetan, joka on luultavasti peräisin aurinkokunnan ulkopuolelta.

Komeetta tunnetaan nimellä C/2019 Q4 tai löytäjänsä mukaan Borisov. Se on luultavasti muutaman kilometrin levyinen, ja sillä on kirkkaasti näkyvä huntu ja pyrstö.

Kyseessä olisi siis toinen tiedetty tähtienvälinen komeettavieras. Ensimmäinen oli kaksi vuotta sitten tunnistettu sikarinmuotoinen ’Oumuamua. Se oli pienempi, vain 800 metriä pitkä, ja sillä näkyi vain hento huntu eikä lainkaan pyrstöä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Huntu ja pyrstö ovat vesihöyryä, joka on peräisin siitä, että komeetan jää höyrystyy. Näin käy etenkin silloin, kun se käy lähempänä lämmittävää tähteä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Borisov määritettiin aurinkokunnan ulkopuolelta, luultavasti jostain toisesta aurinkokunnasta tulleeksi sen vuoksi, että sen rata ei ole ellipsi vaan hyperbeli.

Aurinkokuntiemme omien komeettojen rata on yleensä hyvin ellipsi eli soikea. Ne siis käyvät säännöllisesti hyvin lähellä aurinkoa, ja singahtavat pitkälle kiertomatkalle kauas planeettojen tuolle puolelle, mutta palaavat aina ellipsiradallaan takaisin auringon lähelle.

Borisovin rata ei ole ellipsi, eli se vain käy aurinkokunnassamme eikä koskaan tule takaisin. Auringon painovoiman vaikutuksesta sen rata vain tekee pienen kaarroksen eli sen rata on matemaattisesti hyperbeli.

Myös komeetan nopeus on viesti. Komeetat kiihdyttävät vauhtiaan lähellä aurinkoa ja hidastavat kaukana auringosta.

Borisovin nopeus on selvästi suurempi kuin niillä kohteilla, jotka kiertävät aurinkoa samalla etäisyydellä. Se tarkoittaa, että kohde on luultavasti peräisin aurinkokunnan ulkopuolelta ja myös jatkaa matkaansa tähtienväliseen avaruuteen.

Tähdet- ja avaruus -lehden mukaan komeetan nopeudeksi tähtienvälisessä avaruudessa eli ilman Auringon painovoimavaikutusta on arvioitu noin 30 kilometriä sekunnissa.

Auringon painovoima, vaikkakin vinksauttaa hieman Borisovin rataa, ei siis riitä pyydystämään Borisovia aurinkokuntamme komeettaperheeseen.

Gennadi Borisov havaitsi kohteen ensimmäisen kerran 30. elokuuta Krimin niemimaalla CrAO-observatoriossa ja uudestaan kaksi päivää myöhemmin. Sen jälkeen muutkin tähtitieteilijät ovat useaan otteeseen varmistaneet havainnon.

’Oumuamua havaittiin vasta sen jälkeen, kun se oli jo loitontumassa Auringosta. Borisov sen sijan havaittiin hyvissä ajoin, joten tähtitieteilijöillä on nyt hyvin aikaa tutkia sitä.

Näyttävän pyrstön spektriä analysoimalla voidaan päätellä, mitä alkuaineiden isotooppeja pyrstöstä löytyy.

Alkuaineiden isotooppisuhteet eli se, kuinka paljon tietyn alkuaineen joukossa on atomeita, joissa on poikkeuksellinen määrä neutroneita, vaihtelevat aurinkokunnittain.

Saanemme siis vielä tietää, minkälaisia alkuaineiden isotooppisuhteita on Borisovin kotiaurinkokunnassa. Tosin vaikeampi ja ehkä mahdoton on vastata kysymykseen, mistä aurinkokunnasta Borisov on kotoisin.

Euroopan avaruusjärjestön mukaan Borisov käy lähimmillään Aurinkoa 300 miljoonan kilometrin päässä eli Marsin ja Jupiterin radan välissä, selvästi lähempänä Marsin rataa.

Borisovin lähin etäisyys Maahan on joulukuun lopussa noin 290 miljoonaa kilometriä eli noin kaksinkertaisesti Maan etäisyys Aurinkoon.

Rata vielä tarkentuu, ja mahdollisesti Borisov voi koukata Marsin radan sisäpuolellakin, mutta joka tapauksessa se matkaa varsin kaukana Maasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla