Fulguriitit voivat muun muassa paljastaa tietoa muinaisesta kasvillisuudesta.
Kuva: Louis Carion, CarionMinerals, Paris.
Fulguriitit voivat muun muassa paljastaa tietoa muinaisesta kasvillisuudesta. Kuva: Louis Carion, CarionMinerals, Paris.

Hiekasta löytyneet fulguriitit valaisevat aavikon historiaa.

Hiekkaerämaassa salamakin voi kivettyä, kun isku sulattaa hiekkaa omalaatuisiksi puikuloiksi. Nämä fulguriiteiksi kutsutut muodostelmat ovat tähän asti olleet geologisia omituisuuksia, joista tiedetään hyvin vähän. Nyt salaisuuden verhoa raottaa Meksikon autonomisen yliopiston tutkimus, jossa määritettiin ensimmäistä kertaa Saharan autiomaasta löytyneiden fulguriittien ikä.

Fulguriittien syntymähetken jäljille päästiin, kun professori Rafael Navarro-Gonzalez havaitsi joissakin fulguriiteissa lasipallon kaltaisia rakenteita. Kun pallot avattiin laserilla, niiden sisältä paljastui hiilidioksidia, hiilimonoksidia ja typpioksidia, jotka olivat muodostuneet salamaniskun kärventäessä orgaanista materiaalia.

Hiili-isotooppien määritys osoitti, että kaasut olivat peräisin ruohoista ja pensaista, jotka eivät enää pärjää Saharassa. Termoluminenssiin perustuvan iänmäärityksen mukaan fulguriitit synnyttänyt salama oli iskenyt 15 000 vuotta sitten.

Monet geologit ovat olleet haltioissaan meksikolaisten fulguriittitutkimuksesta ja toivovat, että se herättäisi laajemman kiinnostuksen tähän harvinaiseen ilmiöön. Tutkimuksesta kertoi Geology.

Lue lisää Sciencen sivuilta.