Mansourasaurus shahinae oli pitkäkaulainen kasvinsyöjä. Kuva: Andrew McAfee, Carnegie Museum of Natural History
Mansourasaurus shahinae oli pitkäkaulainen kasvinsyöjä. Kuva: Andrew McAfee, Carnegie Museum of Natural History

Löytö paljastaa, että alueella oli noina aikoina yhteys Eurooppaan.

Saharan autiomaassa on tehty merkittävä dinosauruslöytö. Egyptin hiekasta paljastui 80 miljoonaa vuotta sitten eläneen kasvinsyöjädinosauruksen fossiili.

Afrikasta tunnetaan useita dinosauruslajeja, mutta myöhäisemmältä liitukaudelta eli dinosaurusten valtakauden iltahämäristä ei juurikaan afrikkalaisia dinosauruksia ole löydetty.

Dinosaurukset hallitsivat maailmaa lähes 200 miljoonaa vuotta. Ne kehittyivät triaskaudella noin 230 miljoonaa vuotta sitten ja kohtasivat loppunsa liitukaudella 66 miljoonaa vuotta sitten, kun asteroidi iskeytyi nykyisen Jukatanin niemimaan alueelle. Törmäyksen synnyttämä pölypilvi syöksi koko planeetan hyytävään kylmyyteen.

Norsun kokoinen, pitkäkaulainen kasvinsyöjälisko sai nimekseen Mansourasaurus shahinae. Myöhäisliitukaudelta peräisin olevia dinosaurusfossiileja on vaikea löytää Afrikasta. Alueet, joilta niitä voisi olettaa löytyvän, ovat usein sankan kasvillisuuden peitossa, tutkijat sanovat.

Maailman dinosaurusfossiilien aarrearkut ovat yleensä kuivilla ja kivisillä seuduilla, kuten Kalliovuorten alueella Yhdysvalloissa ja Gobin erämaassa Mongoliassa. Näillä alueilla kävellessä dinosaurusten luihin voi kirjaimellisesti kompastua.

Nyt löydetty Mansourasaurus kuului titanosauruksiin. Ne olivat suurimpia koskaan eläneitä maaeläimiä. Esimerkiksi Argentinosaurus lienee ollut jopa 36 metriä pitkä ja painanut jopa sata tonnia. Tuon jättiläisen yksittäinen selkänikamakin oli puolitoista metriä pitkä.

Mansourasaurus oli maltillisemman kokoinen ja painoi tutkijoiden arvion mukaan suunnilleen afrikannorsun verran, noin kuusi tonnia.

Löytö kertoo dinoaurusten itsensä lisäksi myös mantereiden liikkeistä.

Dinosaurusten aikaan mantereet olivat yhdistyneet jättimäiseksi Pangaia-supermantereeksi. Mannerlaattojen liike alkoi repiä sitä hajalleen liitukaudella.

Afrikka on miljoonia vuosia saattanut olla täysin erillään Euroopasta, ja Egyptin länsipuolella nykyisen Saharan kohdalla on lainehtinut matala meri. Nykyisen Libyan ja Egyptin rajalla lienee ollut trooppista paratiisirantaa.

Koska liitukautisia dinosaurusfossiileja tunnetaan Afrikasta niin vähän, tutkijoiden on ollut vaikea päätellä, onko Afrikan eläimistö ollut täysin erillään muusta maailmasta ja kehittynyt siis omiin suuntiinsa. Mansourasauruksen luiden rakenne kuitenkin osoittaa, että se on läheisempää sukua Euroopassa ja Aasiassa eläneille dinosauruksille kuin etelämmästä Afrikasta löydetyille muinaisille hirmuliskoille.

”Afrikan viimeiset dinosaurukset eivät olleet täysin eristyksissä, vaan Eurooppaan oli ainakin jonkinlainen yhteys”, sanoo Fieldin luonnonhistoriallisen museon dinosaurustutkija Eric Gorscak tutkimustiedotteessa.

Kenties nämä dinosaurukset ja niiden sukulaiset ovat kulkeneet Afrikan ja Euroopan välillä jonkinlaista maasiltaa pitkin aikana, jolloin mantereet olivat muuten erillään.

Tutkimuksen julkaisi Nature Ecology & Evolution.

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.