Mansourasaurus shahinae oli pitkäkaulainen kasvinsyöjä. Kuva: Andrew McAfee, Carnegie Museum of Natural History
Mansourasaurus shahinae oli pitkäkaulainen kasvinsyöjä. Kuva: Andrew McAfee, Carnegie Museum of Natural History

Löytö paljastaa, että alueella oli noina aikoina yhteys Eurooppaan.

Saharan autiomaassa on tehty merkittävä dinosauruslöytö. Egyptin hiekasta paljastui 80 miljoonaa vuotta sitten eläneen kasvinsyöjädinosauruksen fossiili.

Afrikasta tunnetaan useita dinosauruslajeja, mutta myöhäisemmältä liitukaudelta eli dinosaurusten valtakauden iltahämäristä ei juurikaan afrikkalaisia dinosauruksia ole löydetty.

Dinosaurukset hallitsivat maailmaa lähes 200 miljoonaa vuotta. Ne kehittyivät triaskaudella noin 230 miljoonaa vuotta sitten ja kohtasivat loppunsa liitukaudella 66 miljoonaa vuotta sitten, kun asteroidi iskeytyi nykyisen Jukatanin niemimaan alueelle. Törmäyksen synnyttämä pölypilvi syöksi koko planeetan hyytävään kylmyyteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Norsun kokoinen, pitkäkaulainen kasvinsyöjälisko sai nimekseen Mansourasaurus shahinae. Myöhäisliitukaudelta peräisin olevia dinosaurusfossiileja on vaikea löytää Afrikasta. Alueet, joilta niitä voisi olettaa löytyvän, ovat usein sankan kasvillisuuden peitossa, tutkijat sanovat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Maailman dinosaurusfossiilien aarrearkut ovat yleensä kuivilla ja kivisillä seuduilla, kuten Kalliovuorten alueella Yhdysvalloissa ja Gobin erämaassa Mongoliassa. Näillä alueilla kävellessä dinosaurusten luihin voi kirjaimellisesti kompastua.

Nyt löydetty Mansourasaurus kuului titanosauruksiin. Ne olivat suurimpia koskaan eläneitä maaeläimiä. Esimerkiksi Argentinosaurus lienee ollut jopa 36 metriä pitkä ja painanut jopa sata tonnia. Tuon jättiläisen yksittäinen selkänikamakin oli puolitoista metriä pitkä.

Mansourasaurus oli maltillisemman kokoinen ja painoi tutkijoiden arvion mukaan suunnilleen afrikannorsun verran, noin kuusi tonnia.

Löytö kertoo dinoaurusten itsensä lisäksi myös mantereiden liikkeistä.

Dinosaurusten aikaan mantereet olivat yhdistyneet jättimäiseksi Pangaia-supermantereeksi. Mannerlaattojen liike alkoi repiä sitä hajalleen liitukaudella.

Afrikka on miljoonia vuosia saattanut olla täysin erillään Euroopasta, ja Egyptin länsipuolella nykyisen Saharan kohdalla on lainehtinut matala meri. Nykyisen Libyan ja Egyptin rajalla lienee ollut trooppista paratiisirantaa.

Koska liitukautisia dinosaurusfossiileja tunnetaan Afrikasta niin vähän, tutkijoiden on ollut vaikea päätellä, onko Afrikan eläimistö ollut täysin erillään muusta maailmasta ja kehittynyt siis omiin suuntiinsa. Mansourasauruksen luiden rakenne kuitenkin osoittaa, että se on läheisempää sukua Euroopassa ja Aasiassa eläneille dinosauruksille kuin etelämmästä Afrikasta löydetyille muinaisille hirmuliskoille.

”Afrikan viimeiset dinosaurukset eivät olleet täysin eristyksissä, vaan Eurooppaan oli ainakin jonkinlainen yhteys”, sanoo Fieldin luonnonhistoriallisen museon dinosaurustutkija Eric Gorscak tutkimustiedotteessa.

Kenties nämä dinosaurukset ja niiden sukulaiset ovat kulkeneet Afrikan ja Euroopan välillä jonkinlaista maasiltaa pitkin aikana, jolloin mantereet olivat muuten erillään.

Tutkimuksen julkaisi Nature Ecology & Evolution.

Sisältö jatkuu mainoksen alla