Mansourasaurus shahinae oli pitkäkaulainen kasvinsyöjä. Kuva: Andrew McAfee, Carnegie Museum of Natural History
Mansourasaurus shahinae oli pitkäkaulainen kasvinsyöjä. Kuva: Andrew McAfee, Carnegie Museum of Natural History

Löytö paljastaa, että alueella oli noina aikoina yhteys Eurooppaan.

Saharan autiomaassa on tehty merkittävä dinosauruslöytö. Egyptin hiekasta paljastui 80 miljoonaa vuotta sitten eläneen kasvinsyöjädinosauruksen fossiili.

Afrikasta tunnetaan useita dinosauruslajeja, mutta myöhäisemmältä liitukaudelta eli dinosaurusten valtakauden iltahämäristä ei juurikaan afrikkalaisia dinosauruksia ole löydetty.

Dinosaurukset hallitsivat maailmaa lähes 200 miljoonaa vuotta. Ne kehittyivät triaskaudella noin 230 miljoonaa vuotta sitten ja kohtasivat loppunsa liitukaudella 66 miljoonaa vuotta sitten, kun asteroidi iskeytyi nykyisen Jukatanin niemimaan alueelle. Törmäyksen synnyttämä pölypilvi syöksi koko planeetan hyytävään kylmyyteen.

Norsun kokoinen, pitkäkaulainen kasvinsyöjälisko sai nimekseen Mansourasaurus shahinae. Myöhäisliitukaudelta peräisin olevia dinosaurusfossiileja on vaikea löytää Afrikasta. Alueet, joilta niitä voisi olettaa löytyvän, ovat usein sankan kasvillisuuden peitossa, tutkijat sanovat.

Maailman dinosaurusfossiilien aarrearkut ovat yleensä kuivilla ja kivisillä seuduilla, kuten Kalliovuorten alueella Yhdysvalloissa ja Gobin erämaassa Mongoliassa. Näillä alueilla kävellessä dinosaurusten luihin voi kirjaimellisesti kompastua.

Nyt löydetty Mansourasaurus kuului titanosauruksiin. Ne olivat suurimpia koskaan eläneitä maaeläimiä. Esimerkiksi Argentinosaurus lienee ollut jopa 36 metriä pitkä ja painanut jopa sata tonnia. Tuon jättiläisen yksittäinen selkänikamakin oli puolitoista metriä pitkä.

Mansourasaurus oli maltillisemman kokoinen ja painoi tutkijoiden arvion mukaan suunnilleen afrikannorsun verran, noin kuusi tonnia.

Löytö kertoo dinoaurusten itsensä lisäksi myös mantereiden liikkeistä.

Dinosaurusten aikaan mantereet olivat yhdistyneet jättimäiseksi Pangaia-supermantereeksi. Mannerlaattojen liike alkoi repiä sitä hajalleen liitukaudella.

Afrikka on miljoonia vuosia saattanut olla täysin erillään Euroopasta, ja Egyptin länsipuolella nykyisen Saharan kohdalla on lainehtinut matala meri. Nykyisen Libyan ja Egyptin rajalla lienee ollut trooppista paratiisirantaa.

Koska liitukautisia dinosaurusfossiileja tunnetaan Afrikasta niin vähän, tutkijoiden on ollut vaikea päätellä, onko Afrikan eläimistö ollut täysin erillään muusta maailmasta ja kehittynyt siis omiin suuntiinsa. Mansourasauruksen luiden rakenne kuitenkin osoittaa, että se on läheisempää sukua Euroopassa ja Aasiassa eläneille dinosauruksille kuin etelämmästä Afrikasta löydetyille muinaisille hirmuliskoille.

”Afrikan viimeiset dinosaurukset eivät olleet täysin eristyksissä, vaan Eurooppaan oli ainakin jonkinlainen yhteys”, sanoo Fieldin luonnonhistoriallisen museon dinosaurustutkija Eric Gorscak tutkimustiedotteessa.

Kenties nämä dinosaurukset ja niiden sukulaiset ovat kulkeneet Afrikan ja Euroopan välillä jonkinlaista maasiltaa pitkin aikana, jolloin mantereet olivat muuten erillään.

Tutkimuksen julkaisi Nature Ecology & Evolution.

Serkkumme maalasi luolan seinää, ennen kuin oma lajimme saapui Eurooppaan.

Tutkimukset ovat jo pitkään kumonneet harhaluuloja muinoin tyhminä pidetyistä neandertalinihmisistä. Nyt Espanjan luolosta on löytynyt vakuuttavia todisteita siitä, että neandertalit kykenivät ilmaisemaan itseään myös taiteellisesti.

Science-lehdessä ilmestynyt kansainvälisen paleoantropologiryhmän tutkimus osoittaa, että  Cantabrian maakunnassa sijaitsevan Pasiegan luolan maalaukset on tehty yli 64 000 vuotta sitten.

Osittain samojen tutkijoiden Science Advances -lehdessä samaan aikaan julkaisema tutkimus osoittaa puolestaan, että neandertalit saattoivat myös värjätä kotiloita mineraaliväreillä ja koristella niillä itseään jopa 120 000 vuotta sitten.

Luolamaalausten ajoittaminen on ollut pitkään erittäin vaikeaa, sillä maalauksissa ei ole orgaanisia ainesjäämiä, joista voisi tutkia radiohiiliajoitukseen tarvittavien hiilen radioaktiivisten isotooppien määriä.

2000-luvulla on kuitenkin selvinnyt, että ajoitukseen sopii myös kalsiitti, jota pohjavesi kerryttää luolan seiniin ohueksi kerrokseksi.

Pohjavesi sisältää näet pieniä määriä uraaniatomeja, jotka ajan kuluessa puoliintuvat toriumiksi. Uraani-ja toriumisotooppien keskinäinen suhde paljastaa, miten vanha tutkittava näyte on. Tällaisten tutkimusten perusteella Pasiegan maalausten täytyy olla vähintään 64 000 vuotta vanhoja.

Neandertalinihmisen ilmeinen kyky luovuuteen osoittaa, että he olivat henkisiltä ominaisuuksiltaan lähempänä meitä kuin on luultu.

”Suurin osa kollegoistani tulee tyrmistymään”, arvioi paleoantropologi Jean-Jacques Hublin Max Planck -instituutista Science-lehden uutisartikkelissa.

”Luolamaalauksia on pidetty suurena nykyihmisiä ja neandertalinihmisiä erottavana tekijänä. Tämä löydös kuroo rakoa umpeen”, Hublin kuvaa kollegoidensa työn merkitystä. Hän itse ei ollut mukana käsityksiä myllertävässä tutkimuksessa.

Tutkimusryhmään kuulunut paleoantropologian professori João Zilhão Barcelonan yliopistosta on vakuuttunut, että neandertalinihmiset olivat henkisiltä kyvyiltään nykyihmisen veroisia.

”Kaikilla käytännön mittareilla neandertalinihmiset olivat samanlaisia kuin me”, Zilhão sanoo New York Timesissa.

Kaikki tutkijat eivät ole valmiita menemään aivan näin pitkälle. Jean-Jacques Hublinin mukaan maalausten ajoitus kyllä osoittaa, että neandertalinihmisellä oli nykyihmiselle ominaiset kyvyt monella osa-alueella. Uusi tutkimus ei kuitenkaan pyyhkäise pois meidän ja serkkujemme kulttuurillisia ja henkisiä eroja.

”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo.

Kalifornian yliopiston psykologi, emerityusprofessori Richard Cos esitti äskettäin hypoteesin, jonka mukaan nykyihmisen kyky tehdä huomattavasti neandertalien luolamaalauksia monimutkaisempia teoksia olisi osoitus pitkälle kehittyneestä käden ja silmän koordinaatiosta, jonka kehitti keihäänheitto. Serkuiltamme tämä koordinaatio puuttui.

Major_Overhaul
Seuraa 
Viestejä5758
Liittynyt13.3.2017

Neandertal oli myös taiteilija

Lajineutraali kirjoitti: ”Nykyihminen syrjäytti neandertalit, ja siihen on syynsä”, Hublin sanoo. "Suomalaiset tulevat lajina katoamaan ja maa siirtyy ulkomaiseen omistukseen viimeinen meidän heimolaisemme syntyy pellavapäänä tällä vuosisadalla ja siihen on syynsä." Tokaisee eräs ympärilleen katsova. Ei me turhaan Suur-Suomea oltu rakentamassa...svenssonit katoaa ja slobot.
Lue kommentti

Our ignorance is not so vast as our failure to use what we know !
- M. King Hubbert

Yksittäinen ravintoaine ei ratkaise, miten hyvin laihdutus onnistuu.

Jos haluaa pudottaa painoaan, kannattaa seurata yksinkertaista neuvoa: vähentää syömistään ja syödä terveellisesti. Tähän päätelmään voi tiivistää Stanfordin yliopiston tutkimuksen, jossa seurattiin ylipainoisten ruokavaliota ja laihtumista vuoden ajan.

Kokeeseen osallistui kaikkiaan 609 ihmistä, suunnilleen puolet miehiä ja puolet naisia. Iältään he olivat 18–50-vuotiaita.

Osallistujat jaettiin sattumanvaraisesti kahteen laihdutusryhmään: toisen ryhmän ruokavaliosta vähennettiin rasvaa, ja toinen ryhmä tinki hiilihydraateista.

Ennen dieetin aloittamista osallistujille pidettiin perusteelliset ravitsemusluennot ja heidät opastettiin noudattamaan terveellistä ruokavaliota.

Vähärasvaiselle dieetille arpoutuneita ohjeistettiin esimerkiksi vähentämään rasvaisen lihan ja rasvaisten maitotuotteiden käyttöä. Hiilihydraateista tinkiviä kehotettiin välttämään muun muassa muroja ja riisiä. Yhteisesti kaikkia evästettiin välttämään einesruokia, lisättyjä sokereita ja transrasvoja ja syömään mahdollisimman paljon vihanneksia.

Vuoden kuluttua kummankin ryhmän jäsenet olivat laihtuneet keskimäärin kuusi kiloa, tutkijat raportoivat Jama-lääkärilehdessä.

Yhtäläinen tulos vie pohjaa puheilta, joilla tiettyihin ruoka-aineisiin keskittyviä dieettejä kehutaan toinen toistaan tehokkaammiksi.

Toimivan laihdutuksen perusajatus on sama dieetistä riippumatta: vähemmän sokeria, vähemmän valkoista jauhoa ja enemmän vihanneksia, korostaa tutkimusta johtanut ravitsemustieteilijä, professori Christopher Gardner tutkimustiedotteessa.

Geenit eivät auttaneet

Rasvan ja hiilihydraattien lisäksi tutkijoita kiinnosti erityisesti se, kuinka paljon perimä vaikuttaa laihdutuksen onnistumiseen.

Aiempien tutkimusten perusteella hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan osallistuvista geeneistä esiintyy erilaisia variantteja, jotka voivat joko edistää tai vähentää näiden ravintoaineiden varastoitumista elimistöön. Gardner on itse saanut asiasta hienoista näyttöäkin.

Kaikilta laihdutuskokeeseen osallistuneilta otettiin dna-näyte, josta kartoitettiin kolme hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaan kytkeytyvää geeniä. Osalla oli variantti, jonka uskottiin tehostavan vähärasvaista ruokavaliota. Osan geenit ennustivat hyötyjä hiilihydraattien välttelystä.

Kummankin ryhmän laihduttajista noin puolet sattui päätymään geeniensä kannalta otolliselle dieetille.

Lopputulos oli kuitenkin geenihypoteesin kannalta karu. Geeneillä ei ollut mitään havaittavaa vaikutusta laihdutuksen onnistumiseen. Näin Gardner tuli kumonneeksi aiemmat tuloksensa, joiden mukaan geeneilleen sopivaa ruokavaliota noudattaneet laihtuivat enemmän kuin geenejään vastaan sotineella dieetillä olleet.

Emme onnistuneet toistamaan sitä tutkimusta. Emme päässeet edes lähelle, Gardner summaa STAT-terveyssivustolla.

Tutkimus antaa siis myös tärkeän opetuksen siitä, miksi tulosten toistettavuus on tieteessä tärkeää.