Lehmän sydämen pinnalle asennettu lyijy-zirkonaatti-titanaatti-nauhoja sisältävä muoviliuska taipuilee sydämen sykkiessä ja muuntaa liikkeen sähköksi. Liuskassa on myös pieni paristo, johon sähkö jää talteen. Kuva: University of Illinois, University of Arizona
Lehmän sydämen pinnalle asennettu lyijy-zirkonaatti-titanaatti-nauhoja sisältävä muoviliuska taipuilee sydämen sykkiessä ja muuntaa liikkeen sähköksi. Liuskassa on myös pieni paristo, johon sähkö jää talteen. Kuva: University of Illinois, University of Arizona

Sykkeen energiaa voi kerätä paristoon.

Jo nykyisin ihmiselimistöön asennetaan joissain tapauksissa sähkölaitteita. Esimerkiksi sydämen rytmiongelmia hoidetaan sydämentahdistimilla ja hermokipuja hermostimulaattoreilla. Kun laitteen paristo hiipuu, sen uusimiseksi pitää tehdä uusi leikkaus. Paristot voisi kuitenkin pitää latauksessa sähköllä, joka tuotetaan sydämen, keuhkojen tai pallean liikkeestä. Näin osoittavat yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset tutkijat artikkelissaan Pnas-lehdessä.

Canan Dagdeviren Illinoisin yliopistosta ja kollegat testasivat sähköntuotossa lyijy-zirkonaatti-titanaatista valmistettuja ohutkalvonauhoja, jotka upotettiin taipuisien, elimistöä ärsyttämättömien muoviliuskojen sisään. Kun liuskaa taivuteltiin, sähköä muodostui pietsosähköisesti eli liike tuotti sähköjännitteen. Kestävyyden varmistamiseksi liuskaa taivuteltiin edestakaisin yli 20 miljoonaa kertaa.

Sitten tutkijat halusivat testata liuskoja suunnilleen ihmiselimistön kokoisessa ympäristössä, joten he asensivat niitä lehmien, lampaiden ja sikojen elinten pinnalle: sydämeen, keuhkoihin ja palleaan.

Liuskat toimivat hyvin eivätkä ärsyttäneet elimiä. Sähköä syntyi niin paljon, että se riittäisi esimerkiksi sydämentahdistimeen.

Ennen kuin menetelmää voidaan käyttää ihmiselimistön sisässä, lisätestejä on tehtävä paljon. Voi olla, että sähköliuskat ilmaantuvatkin ensin ihon pinnalla käytettäviin sähkölaitteisiin ja hyödyntävät ihon taipuilua.