Sähköpäähineellä tutkijat paransivat oppimista. Kuva Vanderbilt-yliopiston videosta.
Sähköpäähineellä tutkijat paransivat oppimista. Kuva Vanderbilt-yliopiston videosta.

Aivostimulaatilla älyää virheet.

Pienellä aivoihin kohdistetulla sähköisellä stimulaatiolla voi säädellä ihmisen omaksumiskykyä. Virran suunnasta riippuen se joko edistää tai heikentää oppimista, osoittivat tutkijat Journal of Neuroscience -lehdessä.

Aivopuoliskojen välisten otsalohkokuorten uskotaan säätävän ihmisen hups-reaktioita tekemiinsä virheisiin. Kyseessä on siis eräänlainen sisäinen kriitikko, joka auttaa oppimaan virheistä. Tutkimuksissa on havaittu jännitepiikki tällä alueella joitakin millisekunteja sen jälkeen, kun ihminen on tehnyt virheen.

Nyt Vanderbilt-yliopiston tutkijat Robert Reinhart ja Geoffrey Woodman halusivat testata, voiko jännitteeseen vaikuttamalla muokata oppimiskykyä.

Tutkijat varustivat koehenkilönsä päähineellä, jossa oli elektrodit pääalella ja poskessa. Sitten he tuottivat heikon sähkövirran elektrodien välille. Virta oli niin heikko, että koehenkilöt tunsivat vain lievää kutinaa kokeen alussa.

Virta pantiin kulkemaan joko posken suunnasta päälaelle tai päinvastoin. Toisille virtaa ei todellisuudessa kytketty mutta heille aiheutettiin samanlaista kutinaa kuin jos niin olisi tehty kytketty. Koehenkilöt eivät huomanneet eroa.

20 minuutin stimulaation jälkeen osallistujat saivat tehdä tehtäviä, joissa piti yrityksen ja erehdyksen kautta selvittää, mikä peliohjaimen painike vastasi mitäkin ruudulla näkyvää väriä. Hetken kuluttua tehtäviä monimutkaistettiin eri tavoin, mikä lisäsi tilaisuuksia tehdä virheitä ja siten otsalohkon aktivoitua.

Jännite nousi keskimäärin lähes kaksinkertaiseksi, kun virran suunta oli päälaelta poskeen. Silloin koehenkilöt tekivät vähemmän virheitä ja oppivat niistä nopeammin kuin henkilöt, joille ei ollut annettu lainkaan sähkövirtaa.

Vaikutus oli päinvastainen, kun virran suunta ohjattiin poskesta päälaelle. Jännite aivoalueella oli pienempi, ja koehenkilöt tekivät enemmän virheitä ja oppivat verrokkeja huonommin.

Sähköstimulaation vaikutus ulottui myös muihin tehtäviin ja kesti viisi tuntia kokeen jälkeen.

Etuaivokuoren sisäosan jännitettä säätämällä ihmisistä voidaan tehdä huolellisempia ja oppivampia, päättelevät tutkijat.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä