Vuorotyöläiset saattavat olla muita alttiimpia tartuntataudeille, sillä yötyö voi häiritä heidän sisäistä kelloaan. Kuva: Tatu Lertola
Vuorotyöläiset saattavat olla muita alttiimpia tartuntataudeille, sillä yötyö voi häiritä heidän sisäistä kelloaan. Kuva: Tatu Lertola

Elimistö jarruttaa virusten leviämistä eri tavoin eri aikaan päivästä, havainnoivat brittitutkijat.

Niisk, pärsk, köhköh. Virukset etsivät ahkerasti uusia isäntiä, kun ihmiset palaavat taas yhteen työpaikoille ja kouluun. Tuoreen tutkimuksen mukaan tartunnat leviävät herkimmin aamuisin, joten silloin kannattaa käsienpesussa olla erityisen tarkkana.

”Tartunnan ajankohta voi vaikuttaa paljon siihen, kuinka alttiita olemme sairastumaan. Sillä on suuri merkitys siinä, miten virus onnistuu monistumaan. Toisin sanoen infektio tiettyyn aikaan päivästä aiheuttaa äkäisemmän infektion kuin toisena”, professori Akhilesh Reddy Cambridgen yliopistosta selittää tutkimustiedotteessa.

Tämä on linjassa tuoreiden tutkimusten kanssa, joiden mukaan influessarokotteen teho riippuu siitä, mihin aikaan päivästä se annetaan, tutkijat kirjoittavat.

Milloin se sitten tehoaa parhaiten?

”Aamulla”, Reddy täsmentää.

Eroa elimistön vastustuskyvyssä päivän mittaan selittää niin kutsuttu sisäinen kello. Se säätelee elimistön toimintaa unirytmistä kehon lämpötilaan ja immuunijärjestelmästä hormonieritykseen. Tätä kiertoa hallinnoi monta niin kutsuttua kellogeeniä, joista yksi on bmal1.

Tutkijat tarkastelivat sisäisen kellon ja bmal1:n yhteyttä virustartuntoihin hiirillä, joita pidettiin valossa ja pimeässä 12 tunnin jaksoissa. He tartuttivat hiiriin herpesvirusta eri aikoihin päivästä ja katsoivat, kuinka hyvin se leviää hiiren soluihin.

Kävi ilmi, että virukset monistuivat kymmenen kertaa nopeammin hiirissä, joihin se oli tartutettu aamutuimaan – eli silloin, kun hiiri normaalisti menee nukkumaan. Kymmenen tuntia myöhemmin saatu tartunta ei saanut solunsijaa elimistössä yhtä helposti.

Tapahtuuko meissä ihmisissä päinvastoin?

Ei, Reddy vastaa.

“Vaikka ihminen ei ole yöeläjä kuten hiiri, kellogeenimme noudattavat samaa päivä–yö-rytmiä, eli hiiren ja ihmisen kellogeenit käynnistyvät ja sammuvat samaan aikaan päivästä”, hän selittää.

Mekin siis sairastumme helpommin aamulla kuin illalla.

Kun tutkijat toistivat kokeensa sellaisilla hiirillä, joilla sisäistä kelloa vetävä bmail1-geeni oli tehty toimimattomaksi, virus monistui yhtä hanakasti mihin kellonaikaan vain.

Ajankohta vaikutti virusten monistumiseen jopa soluviljelmissä. Sen sijaan kun solujen kellokoneisto rikottiin, testiviruksina olleet herpes ja A-influenssavirus monistuivat aiempaa vauhdikkaammin. Nämä kaksi virusta leviävät eri tavalla.

”Jokaisessa solussa on biologinen kello, joka pitää solut kärryillä vuorokaudenajasta ja siitä, mitä ympäristössämme milloinkin tapahtuu. Tulostemme mukaan tämä kello määrittää myös sen, miten hyvin viruksen monistuminen onnistuu. Kun häiritsimme sisäistä kelloa joko soluviljelmässä tai hiirissä, tartunnan ajankohta ei enää merkinnyt mitään – virusten monistuminen oli aina nopeaa”, niin ikään tutkijaryhmään kuulunut Rachel Edgar kiteyttää.

“Tämä vihjaa, että vuorotyöläiset, joiden sisäinen kello häiriintyy, koska he työskentelevät välillä joinakin öinä ja nukkuvat toisina, ovat muita alttiimpia tartuntataudeille”, hän lisää.

Tutkijoiden mukaan bmal1 voi selittää myös sitä, miksi taudit, kuten influenssa, leviävät herkemmin väestössä talvella kuin kesällä. Kyseinen geeni nimittäin toimii eri tavoin eri vuodenaikoina: se on vähemmän aktiivinen talvikuukausina kuin kesällä.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1484
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.