Brittiläiset ja yhdysvaltalaiset tutkijaryhmät ovat lukeneet läpi kahden merkittävän salmonellabakteerin perimän. Lavantautia (S. Typhi) ja hiirilavantautia (S. Typhimurium) aiheuttavian bakteerien genomit ovat 99-prosenttisesti identtiset, kertoo

Brittiläiset ja yhdysvaltalaiset tutkijaryhmät ovat lukeneet läpi kahden merkittävän salmonellabakteerin perimän. Lavantautia (S. Typhi) ja hiirilavantautia (S. Typhimurium) aiheuttavian bakteerien genomit ovat 99-prosenttisesti identtiset, kertoo Nature.

Länsimaissa harvinainen lavantauti tappaa joka vuosi 600 000 ihmistä. Sairastuneita on liki 17 miljoonaa. Serkkuaan harmittomampi hiirilavantauti ilmenee useimmiten itsestään paranevana ripulitautina, salmonelloosina. Kahden mikrobin suurin ero piilee ns. "roska-dna:ssa". Ne ovat geeneistä tyhjiä dna-alueita ja geenien sisässä olevia ei-koodaavia introneja. S. Typhin genomista löytyy enemmän "roskaa", jonka ansiosta se ilmeisesti pystyy levittäytymään maksaan ja pernaan sekä aiheuttamaan hengenvaarallisen verenmyrkytyksen. Genomitieto auttaa tutkijoita kehittämään uusia lääkkeitä ja kenties rokotteita salmonelloja vastaan.

Salmonella leviää raa'an tai huonosti kypsennetyn siipikarjan lihan, sianlihan ja munien tai pastöroimattoman maidon sekä itujen välityksellä. Taudin itämisaika on puolesta päivästä muutamaan päivään. Oireet vaihtelevat pahoinvoinnista, vatsakramppeihin, ripuliin, kuumeeseen ja päänsärkyyn. Oireet kestävät muutaman päivän. Kaikki tartunnan saaneet eivät sairastu. Ruoan huolellinen kypsentäminen ja itujen lyhyet säilytysajat ehkäisevät tartuntaa.

Lavantautia esiintyy lähinnä Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä Tyynenmeren saarilla, erityisesti trooppisilla alueilla. Suomessa todetaan vuosittain keskimäärin viisi lavantautitartuntaa, jotka on lähes aina saatu näiltä alueilta. Lavantaudin voi parhaiten välttää hyvällä käsi- ja ruokahygienialla.