Geenikartoitukseen valittiin <i>x. tropicalis</i> (vas), koska sen genomi on vain puolet serkkunsa <i>X. laevisin</i> (oik) geenist
Geenikartoitukseen valittiin x. tropicalis (vas), koska sen genomi on vain puolet serkkunsa X. laevisin (oik) geenist

Aitokynsisammakosta tuli ensimmäinen sammakkoeläin, jonka genomi saatiin luettua.

Xenopus tropicalis- kynsisammakko pääsi historiankirjoihin ensimmäisenä sammakkoeläimenä, jonka koko genomi on kartoitettu, yhdysvaltalaistutkijat raportoivat Sciencessa.

Xenopus-aitokynsisammakkoja on parikymmentä lajia. 20-luvulla saatiin selville, että nämä kurnuttajat ovat herkkiä ihmisen HCG-raskaushormonille – 40-50-luvuilla niitä kuljetettiin Etelä-Afrikasta eri puolille maailmaa sairaaloihin, joissa niitä käytettiin raskaustesteinä.

Sittemmin aitokynsisammakkoja on hyödynnetty laboratorioissa eritoten kehitysbiologisissa tutkimuksissa.

Tutkijoiden suosikki on suurten munasolujensa takia ollut lemmikkikaupoistakin tuttu Afrikan aitokynsisammakko Xenopus laevis.
Geenikartoitukseen valittiin kuitenkin x. tropicalis, koska sen genomi on vain puolet serkkunsa X. laevisin geenistöstä.

"Xenopus on itse asiassa viimeisiä laboratorioiden malliorganismeja, jonka genomi on ollut lukematta. Niin hiiren, kanan, sukkulamadon, seeprakalan kuin banaanikärpäsenkin geenit on jo ehditty kartoittaa", tutkimusryhmään lukeutunut Richard Harland Kalifornian yliopistosta Berkeleystä huomauttaa.

Genomianalyysi osoitti, että Xenopus tropicalisilla on vastineet peräti 80 prosentista kaikista niistä geeneistä, jotka ihmisillä kytkeytyvät perinnöllisiin sairauksiin. Tutkijat uskovatkin, että X. tropicalisista saadaan oivallinen tautimalli moniin geneettisiin sairauksiin.

"Xenopuksen geenikartta mahdollistaa myös ympäristön kemikaalien vaikutusten tarkastelun molekyyli- ja geenitasolla", lisää tutkimusta johtanut Uffe Hellsten JGI-genomikeskuksesta.

Tietyt vesistöihin joutuneet yhdisteet kun matkivat sammakon omia hormoneja, ja niiden uskotaan olevan ainakin osin sammakkokantojen harvenemisen taustalla eri puolille maailmaa.

"Näiden hormonaalisten häiriötekijöiden vaikutusten ymmärtäminen auttaa toivottavasti suojelemaan sammakkokantoja – ja koska nämä samat yhdisteet vaikuttavat myös ihmisiin, myös ihmisen terveyttä”, Hellsten muotoilee.