Vuosikerran saajat on valittu.

Tiede-lehti palkitsee tänäkin vuonna sata luonnontieteissä ja äidinkielessä kunnostunutta lukiolaista stipendillä, joka on lehden vuosikerta.  Stipendit toimitetaan stipendin saajien opettajille viikolla 21.

Onnittelut palkituille ja kaikille opintonsa päättäville!

Jukka Ruukki
päätoimittaja
jukka.ruukki@sanomamagazines.fi

TIEDE-stipendin saajat vuonna 2014:

Askolan lukio - Tuomas Kattainen
Cygnaeus-lukio - Milja Pekurinen
Etu-Töölön lukio - Samuel Girmay
Forssan yhteislyseo - Tuomas Kankare
Haapajärven lukio -Paulus Hyväri
Hangö gymnasium - Henrik Söderblom
Haukilahden lukio - Jaakko Pere
Haukilahden lukio - Matias Karila
Hausjärven lukio - Paavo Ahola
Helsingin luonnontiedelukio - Antti Veijalainen
Helsingin medialukio - Saku-Matti Syrjä
Helsingin medialukio - Milla Espo
Helsingin Rudolf Steiner -koulu - Robert Liias
Helsingin Rudolf Steiner -koulu - Lotta Löf
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu - Ella Tuukkanen
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu - Petriina Luokkala
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu - Petteri Kolmonen
Hyvinkään Sveitsin lukio - Kasperi Rautiainen
Imatran yhteislukio - Esa Räsänen
Itäkeskuksen lukio - Huang Wong
Joutsan lukio - Jaakko Ahvenmäki
Juankosken lukio - Anni-Maria Miettinen
Juvan lukio - Essi Purhonen
Kajaanin lukio - Juha Seppänen
Kallaveden lukio - Kalle Pesonen
Kallion lukio -  Veera Schroderus
Kallion lukio - Olivia Luukas
Karjasillan lukio - Konsta Risteelä
Kauhajoen lukio - Antti Ojala
Kaurialan lukio - Peik von Konow
Kempeleen lukio - Auli Kurvinen
Kempeleen lukio - Iida-Maria Pasanen
Kosken lukio - Topias Hakamäki
Kuopion klassillinen lukio - Erno Tiainen
Kyrönmaan lukio - Dan Tolkki
Kärsämäen lukio - Tomi Paldanius
Lahden Yhteiskoulu - Santeri Kiviniemi
Lahden yhteiskoulu - Tommi Nora
Lauttasaaren yhteiskoulu - Matias Peltonen
Leppävaaran lukio, Espoo - Teemu Kaijanen
Liedon lukio - Samuli Raikunen
Luostarivuoren lukio - Katariina Kökkö
Lyseonpuiston lukio - Kosti Hakola
Lyseonpuiston lukio - Elli Suutari
Lyseonpuiston lukion IB - Emmy Isojärvi
Martinlaakson lukio - Ilmari Oravala
Meri-Porin lukio - Juha-Ville Forssell
Mäntän lukio - Jani Jokela
Naantalin lukio - Linnea Riionheimo
Nilsiän lukio - Minttu Savolainen
Nurmon lukio - Emma Knuuttila
Olarin lukio - Joonatan Bergholm
Oriveden lukio - Väinö Suorsa
Oulaisten lukio - Jani Käpylä
Oulaisten lukio - Oona Mattila
Oulaisten lukio - Tommi Niskanen
Oulun Lyseon lukio - Kalle Petäjäaho
Paimion lukio - Sonja Salminen
Paltamon lukio - Noora Karppinen
Parkanon lukio - Mikael Juurakko
Pieksämäen lukio - Eetu Häkkinen
Pihtiputaan lukio - Vili-Oskari Körkkö
Pirkkalan yhteislukio - Leevi Törnblom
Porin suomalaisen yhteislyseon lukio - Tuomo Virtanen
Puumalan yhtenäiskoulu - Joni Kuronen
Pyhäjärven lukio - Tuuli Kuonanoja
Rantasalmen lukio - Aleksi Jurvanen
Rauman Lyseon lukio - Paavo Koukku
Rautalammin lukio - Nadja Postari
Riihimäen aikuislukio - Niko Tammelin
Salon lukio - Nuppu Korhonen
Sammon keskuslukio - Jani Latvala
Savitaipaleen lukio - Alpi Tolvanen
Sibelius-lukio - Tuuli Ahonen
Siikalatvan lukio - Juuso Kivijakola
Sonkajärven lukio - Jussi Kauppinen
Suomussalmen lukio - Jenni Elisa Juntunen
Säkylän seudun lukio - Raita Markula
Taavetin lukio - Pyry Kiviharju
Tammerkosken lukio - Jusa Pietilä
Tampereen klassillinen lukio - Sara Heininen
Tampereen Rudolf Steiner -koulu - Tahiti Kotajoki
Tampereen Rudolf Steiner -koulu - Artturi Salmela
Tikkakosken lukio - Viljami Kovanen
Turun klassillinen lukio - Katja Juusela
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio - Bang Doan
Turun Suomalaisen yhteiskoulun lukio - Joakim Kauhanen
Ulvilan lukio - Arttu Halminen
Valkealan lukio - Jani Kalenius
Vammalan lukio - Taneli Sammaljoki
Vaskivuoren lukio - Henri Mäkinen
Vesannon yhtenäiskoulun lukio - Ari Lintilä
Vieremän lukio - Valtteri Huttunen
Vihannin lukio - Antti Sandvik
Väinö Linnan lukio - Matias Hyytiäinen
Yhtenäiskoulun lukio - Otso Salo
Yhtenäiskoulun lukio - Rosa Karhusola
Ylitornion yhteiskoulun lukio - Juho Savikuja
Ylöjärven lukio - Otto Väyrynen
Äänekosken lukio - Roope Häkkinen

Ötökkä meni tästä 500 miljoonaa vuotta sitten. Janan pituus on kaksi senttiä. Kuva: L. Buatois
Ötökkä meni tästä 500 miljoonaa vuotta sitten. Janan pituus on kaksi senttiä. Kuva: L. Buatois

Jokin pieni otus kipitti joen pohjassa jo 540 miljoonaa vuotta sitten.

Kiinasta on löytynyt maailman vanhimmat tunnetut jalanjäljet. Tai oikeammin raajan- tai ulokkeenjäljet.

Jokin pieni otus, todennäköisesti myöhempien niveljalkaisten varhainen esi-isä, on kipittänyt ja kaivautunut joen pohjassa satoja miljoonia vuosia sitten.

Nykyään tuo muinainen joenpohja on kiveä Etelä-Kiinassa. Kivettyneet jäljet löytyivät kahden kivikerroksen välistä. Niistä vanhempi on ajoitettu 551 miljoonan vuoden ikäiseksi ja nuorempi 541 miljoonan vuoden ikäiseksi.

Otus on siis elänyt yli 540 miljoonaa vuotta sitten. Tältä ajalta ei vielä tunneta jalallisia olentoja. Otus on elänyt juuri ennen kambrikautta, jolloin eläinkunta kehittyi räjähdysmäisesti ja uusia lajeja syntyi valtavasti.

Fossiili ajoittuu ediacara-kauden viimeisille vuosimiljoonille. Tuona aikana kehittyivät ensimmäiset monisoluiset ja monimutkaisemmat eläimet.

Valtaosa tuon ajan fossiileista on erilaisia pehmytkudoksisia matoja ja pussimaisia pieneliöitä. Nyt jälkensä jättäneellä otuksella on siis kuitenkin jo tuolloin ollut raajat. Tämä on merkittävää, sillä löydös voi auttaa ymmärtämään eliöiden kehitystä paremmin.

”Eläimet käyttävät ulokkeitaan liikkumiseen, pesänrakennukseen, taisteluun ja syömiseen. On tärkeä tietää, milloin ensimmäiset raajat ilmaantuivat ja mille eläimille, koska sitten ymmärrämme paremmin, miten muinaiset eläimet maapallolla alkoivat muuttua”, selittää geobiologi, professori Shuhai Xiao Virginian teknillisestä yliopistosta The Guardian -lehdessä.

Kivettyneet jäljet ovat niin pieniä, että tutkijat saivat toden teolla tihrustaa kiveä eri kulmissa, jotta auringonvalo olisi osunut pieniin yksityiskohtiin. Jäljet ovat todella hentoja ja vain muutaman millimetrin kokoisia.

Toistaiseksi on mahdotonta sanoa, minkälainen ötökkä jäljet on jättänyt. Asiaa helpottaisi, jos itse otus olisi kuollut ja kivettynyt jälkien läheisyyteen, mutta näin ei ole käynyt

Tutkijat kuitenkin arvelevat, että otus on ollut ehkä sormenpään levyinen ja sillä on mahdollisesti ollut neljä tai viisikin paria jalkoja.

Jäljet ovat kahdessa rivissä, ja fossiilista erottuu myös tunnelia muistuttavia kohoumia. Jälkien perusteella tutkijat ovat hahmotelleet otuksen liikkeet ja ulkonäön.

Tutkijat uumoilevat, että pieni otus on painanut menemään pohjaa pitkin ja välillä kaivautunut pohjahiekkaan, kenties pyydystääkseen mikrobeja ruoakseen tai happea etsien. Voi olla, että tällaisilla pienillä, pohjasedimenttiä sekoittaneilla otuksilla on ollut suurempikin vaikutus muinaisen maapallon geokemiallisiin prosesseihin.Tuolloin yli 540 miljoonaa vuotta sitten maapallon kaikki elämä oli vielä merissä. Ensimmäiset eläimet siirtyivät maalle vasta miljoonia vuosia myöhemmin. Maan päällä ei ollut vielä kasvejakaan.Tutkijat ovat alustavasti sijoittaneet jäljet jättäneen otuksen muinaiseen Lamonte-sukuun, jolle kaivautuminen on ollut muidenkin fossiilien perusteella tyypillistä. Eläintä ei kuitenkaan näillä tiedoilla voida tunnistaa. Otus on kenties ollut sukua joko myöhemmille niveljalkaisille tai nivelmadoille.Tutkimuksen julkaisi Science Advances.

Myös häviävälle puolelle joutuminen ja voimattomuuden tunne lisävät salaliittoteorioiden viehätystä.

Ihmisen kuvitelma omasta osaamisestaan ei aina vastaa todellisuutta. Psykologiassa tunnettu esimerkki tästä on niin sanottu ylivertaisuusvinouma. Se tarkoittaa, että ihminen uskoo tietävänsä aiheesta sitä enemmän, mitä vähemmän hän oikeasti ymmärtää.

Uusi tutkimus osoittaa, että tästä vinoumasta kärsivät ihmiset ovat myös alttiimpia salaliittoteorioille.

Amerikkalaisen Lehighin yliopiston psykologian tutkijat Joseph Vitriol ja Jessecae Marsh selvittivät, miten ihmisten poliittiset tiedot ja taipumus uskoa salaliittoihin korreloivat Yhdysvaltain presidentinvaalien aikana.

Viime vaalien myllerryksessä julkisuuteen tunki mitä oudoimpia valeuutisia ja hämäriä salaliittoteorioita, joista häiriintynein oli ehkä väite demokraattipoliitikkojen pyörittämästä lapsipornoluolasta pizzaravintolan kellarissa.

”Hallitukseen ja yhteiskunnan instituutioihin kohdistuvia salaliittoteorioita esiintyy läpi poliittisen kentän. Näissä uskomuksissa annetaan ylenpalttista vaikutusvaltaa jollekin näkymättömälle toimijalle tai salamyhkäiselle taholle”, Vitriol kuvailee.

”Salaliittoteoriat usein perustuvat jo kumottuihin harhaluuloihin, ja niihin uskova pyrkii niiden avulla torjumaan omaa maailmankuvaansa uhkaavan tiedon, joten niitä on hankala oikaista”, Vitriol sanoo PsyPost-verkkolehdessä.

Vitriolin ja Marshin tutkimuksessa 394 amerikkalaista sai vastata politiikkaa koskeviin kysymyksiin ennen ja jälkeen vuoden 2016 presidentinvaalien.

Heidän piti ensin arvioida, miten hyvin he tuntevat hallituksen politiikkaa. Sitten heitä pyydettiin kertomaan mahdollisimman tarkasti, mistä missäkin linjauksessa ja hankkeessa on oikeasti kyse ja miten ne vaikuttavat.

Löytyi kiinnostava yhteys: mitä kauempana ihmisen käsitys omista tiedoistaan oli todellisesta osaamisesta, sitä todennäköisemmin hän myös uskoi johonkin salaliittoteoriaan, kuten että aids on Yhdysvaltain hallituksen luoma sairaus tai että prinsessa Dianan kuolema oli salamurha.

Kiintoisaa oli sekin, että ilmiö näytti vaikuttavan voimakkaammin Hillary Clintonin kannattajiin sen jälkeen, kun Clinton oli hävinnyt vaalit Donald Trumpille. Toisin sanoen hävinnyt puoli halusi entistä herkemmin uskoa, että maailmassa on meneillään jotain hämärää.

Sama on havaittu aiemmassakin tutkimuksessa. Kun Barack Obama voitti Mitt Romneyn vuoden 2012 presidentinvaaleissa, tuolloin alakynteen jääneet republikaanit epäilivät todennäköisemmin, että vaalituloksissa tai maailmassa yleensä oli jotain vilunkia meneillään.

Salaliittoteoriat ovat siis tavallaan häviäjien harrastus.

”Kun ihmiset kokevat olevansa voimattomia ja heidän kannattamansa puolue häviää, salaliittoteorioista tulee houkuttelevia. Ihmiset tuntevat itsensä uhatuiksi eivätkä koe pystyvänsä hallitsemaan tärkeitä tapahtumia ja asioita”, Vitriol selittää.

Tutkimuksen julkaisi European Journal of Social Psychology.

Vitriol oli hiljattain tekemässä myös toista tutkimusta, joka julkaistiin samassa lehdessä. Tämä 3 500 ihmistä kattanut kyselytutkimus osoitti salaliittoteorioihin uskomisen olevan kytköksissä siihen, että ihminen uskoo yhteiskunnan perusarvojen olevan uhattuina.

Yhdysvalloissa ja epäilemättä muissakin maissa oikeiston ja vasemmiston salaliittoteoriat poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Amerikan laitaoikeisto esitti pitkään väitteitä siitä, että presidentti Obama olisi syntynyt Keniassa.

Tässä kelkassa oli myös Trump ennen valintaansa presidentiksi. Obaman on myös väitetty olevan muslimi.

Demokraattien kannattajien ja vasemmiston parissa taas on yleisempää uskoa, että WTC:n tornien romahdukseen johti jonkinlainen Yhdysvaltain sisäinen salaliitto. Uskomukset kohdistuvat siis tyypillisesti vastakkaiseen poliittiseen siipeen.

Myös kummankin laidan tieteenvastaisia näkemyksiä on tutkittu, ja ne näyttävät menevän melko tasan.

Republikaanien kannattajille on huomattavasti tyypillisempää vastustaa evoluutioteoriaa ja kiistää ilmastonmuutos kuin demokraateille. Vasemmisto taas suhtautuu epäluuloisemmin geenimuunteluun ja rokotteisiin.

Karkeasti voi sanoa, että vasemmistolle on tyypillisempää epäillä suuryrityksiä, kun oikeistolainen taas epäilee hallitusta.

Ylipäänsä näyttää siltä, että ihminen valitsee sellaiset uskomukset, jotka sopivat hänen maailmankuvaansa, olivat ne totta tai eivät.