Valtavalla nopeudella kiitävä pienikin romun sirpale voi saada pahaa tuhoa aikaan avaruuslaitteissa. Kuva: Nasa
Valtavalla nopeudella kiitävä pienikin romun sirpale voi saada pahaa tuhoa aikaan avaruuslaitteissa. Kuva: Nasa

Intia tuhosi oman satelliittinsa ohjuksella. Räjähdyksestä syntyneet sirpaleet saattavat teoriassa osua maata kiertävään avaruusasemaan.

Nasan johtaja Jim Bridenstine moittii Intian viimeviikkoista ohjuskoetta. Räjähdyksestä syntyneet romunkappaleet uhkaavat hänen mukaansa Kansainvälistä avaruusasemaa.

”On kamalaa luoda tilanne, joka syöksee romua Kansainvälisen avaruusaseman kiertoradan yläpuolelle. Tällainen toiminta ei käy yhteen ihmiskunnan tulevien avaruuslentojen kanssa", Bridenstine sanoo The Guardian -sanomalehdessä.

”Tällaista ei voi hyväksyä.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Intia tuhosi oman satelliittinsa Maan kiertoradalle ammutulla ohjuksella viime viikolla. Kokeellaan Intia liittyi niiden valtioiden harvalukuiseen kerhoon, joilla on kyky tuhota satelliitteja avaruudessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ainakin Yhdysvalloilla, Venäjällä ja Kiinalla on todistettavasti tähän tarvittavat järjestelmät. Kaikki kolme ovat aiemmin ampuneet alas omia satelliittejaan.

Intia puolustautuu sillä, että tuhottu satelliitti kiersi Maata niin matalalla radalla, että romu ei jää avaruuteen pyörimään vaan putoaa pian alas ja palaa ilmakehässä.

Se pitää paikkansa. Intian satelliitti tuhottiin noin 300 kilometrin korkeudessa. Lähes kaikki muut satelliitit sekä Kansainvälinen avaruusasema kiertävät paljon tätä korkeammalla.

Nyt huolena on kuitenkin 24 yli kymmensenttistä romunkappaletta, jotka amerikkalaisten seurantalaitteiden mukaan ovat sinkoutuneet avaruusaseman kiertoradan yläpuolelle.

Ne tulevat sieltä hiljalleen alas, jolloin niiden kiertorata saattaa leikata avaruusaseman kiertorataa.

Avaruusromua on kiertoradalla valtavasti jo entuudestaan, eivätkä kappaleet leijaile harmittomasti avaruudessa. Ne kiertävät Maata vähintään kahdeksan kilometrin sekuntivauhdilla. Sellaisella nopeudella jo soranjyvän kokoinen siru voi aiheuttaa suurta tuhoa.

Ohjuskokeen synnyttämän pikkusilpun määrää ei voida mitenkään tietää, mutta räjähdys synnytti 400 sen kokoista kappaletta, joita pystytään seuraamaan.

Näistä 60 on yli kymmensenttisiä. Näistä isoimmista kappaleista 24 kohosi siis niin korkealle, että ne saattavat uhata Kansainvälistä avaruusasemaa ainakin teoriassa.

Nasa laskee, että koe nosti avaruusaseman riskiä törmätä avaruusromuun 44 prosentilla kymmenen päivän ajanjaksolla. Avaruusaseman kiertorataa voidaan kuitenkin säätää rakettimoottoreilla ja törmäyksen todennäköisyys on yhä silti pieni.

Palaset kiertävät avaruudessa aikansa, kunnes tuhoutuvat ennen pitkää ilmakehässä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla