Kuva: Nasa
Kuva: Nasa

Mannerlaatat, eroosio, tuulet ja ehkä tuliperäisyys ovat muokanneet Saturnuksen suurimman kuun Titanin maisemaa aivan kuten Maankin.

Mannerlaatat, eroosio, tuulet ja ehkä tuliperäisyys ovat muokanneet Saturnuksen suurimman kuun Titanin maisemaa aivan kuten Maankin. Näin päättelevät tutkijat Nature-lehdessä, jossa he kertovat tuoreita johtopäätöksiään Cassini-luotaimen kuvista.

Titan, joka on hieman Merkuriusta suurempi, kutkuttaa mielikuvitusta, sillä se on aurinkokunnan ainoa kuu, jolla on pilviä ja paksu kaasukehä. Kaiken lisäksi kaasukehässä on runsaasti typpeä aivan kuten ilmakehässämmekin. (Hapen sen sijaan ”korvaa” metaani.) Nyt Cassinin kuvista on löytynyt lisää yhtäläisyyksiä. Mannerlaattojen liikkeen oletetaan synnyttäneen Cassinin kuvissa näkyvät pitkät, suorat rakenteet. Nesteen aiheuttama eroosio puolestaan näyttää korostaneen mannerlaattojen muodostamia rakenteita. ”Tämä sisäisten voimien ja neste-eroosion vuorovaikutus on hyvin maamaista”, toteaa Arizonan yliopistossa työskentelevä Alfred McEwen Nasan tiedotteessa. McEwen kuuluu Cassinin kuvia tutkineeseen ryhmään.

Kuvista, jotka Cassini otti ollessaan lähellä Titania, löytyi myös 1 500 kilometrinen uoma, joka muistuttaa jokea. Kylmän Titanin pinnalla ei kuitenkan missään nimessä ole juoksevaa vettä, mutta nestemäistä metaania siellä voisi olla. Euroopan avaruusjärjestön Huygens-laskeutujan kuvissa puolestaan näkyy lyhyempiä joenuomia, joita pidetään niin ikään metaanivirtojen uurtamina. Mutta nesteestä ei ole vielä suoria todisteita. Suurin osa Titanin pilviä näyttää kertyvän ja haihtuvan sen etelänavan tienoilla. Siksi tutkijat olettavat, että mahdolliset metaanisateet tapahtuisivat lähellä napaa.

Titanin sääkään ei ole aivan samanlainen kuin kotiplaneettamme sää. Seuraamalla matalalla olevia pilviä tutkijat ovat näet saaneet todisteita siitä, että Titanin tuulet puhaltavat nopeammin kuin se pyörii akselinsa ympäri, kuten on jo pitkään arveltukin. Maassa ei tälläisiä kaasukehän superrotaatiota ole.

Cassinin kahdeksan kuukauden aikana keräämät kuvat, joissa erottuuvat parhaimmillaan kilometrin yksityiskohdat, kattavat 30 prosenttia Titanin pinnasta. Se, miltä muualla Titania näyttää, selvinnee lähitulevaisuudessa, sillä Cassinin on tarkoitus lentää seuraavan kolmen vuoden kuluessa 41 kertaa läheltä Titania.