Lauteilla on tutkittu terveyttä, mutta tehty myös politiikkaa – ja autettu avaruuslentäjiä. Kuva: Vesa Valkonen
Lauteilla on tutkittu terveyttä, mutta tehty myös politiikkaa – ja autettu avaruuslentäjiä. Kuva: Vesa Valkonen

Ulkomaalaisten on ollut vaikea uskoa löylyn suotuisiin vaikutuksiin.

Viime vuosina saunasta on saatu useita hyviä terveysuutisia.

Alkuvuodesta 2015 viestimet kertoivat, että ahkerilla, lähes päivittäin saunovilla miehillä on yli 60 prosenttia pienempi sydänperäisen äkkikuoleman riski kuin kerran viikossa kylpevillä.

Joulun alla 2016 kuulimme, että innokas saunominen hellii paitsi miehen sydäntä myös mieltä. Niillä, jotka kapuavat lauteille neljä–seitsemän kertaa viikossa, dementian todennäköisyys laskee ratkaisevasti harvakseltaan saunoviin verrattuna.

Viimeisin tieto saunomisen hyödyistä tuli juhannuksen alla: runsas löylyttely pitää miehen verenpaineen kunnossa.

Kaikki nämä uutiset ovat tulleet Itä-Suomen yliopistosta, jossa professori Jari Laukkanen luotsaa laajaa tutkimusta saunan vaikutuksista terveyteen.

Miehistä tulokset kertovat siksi, että seurannassa on 1980-luvulta lähtien ollut yli kaksituhatta itäsuomalaista miestä. Ensimmäiset naiset otettiin mukaan tutkimukseen ”vain” viitisentoista vuotta sitten, joten heistä vastaavia pitkän aikavälin tuloksia valmistuu vasta tuonnempana.

Kaikki tutkimukset ovat ilmestyneet lääketieteen huippulehdissä, kuten Yhdysvaltain lääketieteen seuran Jamassa ja Britannian geriatrian seuran Age and Ageing -lehdessä. Ne ovat myös herättäneet laajaa kiinnostusta maailmalla. Aina näin ei ole ollut – tai oikeastaan on ollut päinvastoin.

Saunan täytyi olla vaarallinen

Suomi on paitsi saunomisen myös saunatutkimuksen luvattu maa. Kautta aikain tutkimukset ovat myös puhuneet saunomisen puolesta, mutta ulkomailla sauna on nähty pikemmin hikihelvettinä, jonka täytyy ennemmin koetella elimistöä kuin elähdyttää sitä.

Saunan vaaroista sydänterveydelle virisi kansainvälinen huoli jo 1970-luvulla. Silloin Suomi ”komeili” maailman sydänkuolleisuustilaston kärkisijoilla ja brittilääkäri keksi kysyä arvostetussa Lancet-lehdessä, voisiko saunan suosio selittää kuolleisuutta.

Suomalaiset ryhtyivät vastaiskuun ja vakuuttivat usealla tutkimuksella, ettei saunominen kasvata kuolemanvaaraa, mutta eivät epäilyt siihen tyrehtyneet.

Seuraava kohu sai alkunsa samaisesta Lancet-lehdestä, ennen kuin vuosikymmenkään ennätti vaihtua. Tällä kertaa kohteena olivat odottavat äidit. Nimekäs yhdysvaltalainen lääkäriryhmä oli havainnut, että raskaudenaikainen saunominen voi tuottaa lapselle kuolettavan aivovaurion.

2000-luvulla tulevien lastensa terveyttä ovat vuorostaan uhanneet saunomista harrastavat isät – mikäli miehistämme nyt on isiksi, sillä ulkomaisten tutkimusten mukaan sauna heikentää ja vähentää siittiöitä.

 

Lue lisää

Heinäkuun 2017 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa päätoimittaja Jukka Ruukki käy läpi  suomalaista saunakulttuuria, saunan vaikutuksista tehtyä tutkimusta ja kokemusperäisen terveystuotteemme maailmalla saamaa löylytystä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Himuli
Seuraa 
Viestejä1471
Liittynyt10.3.2016

Saunasta käytiin terveyssota

Vaeinaemoeinen kirjoitti: Saunominen ja hikiliikunta poistavat kehosta ylimääräistä natriumia. Syömme yli 10 kertaa enemmän suolaa kuin mikä on terveellistä. Liika natrium kerää nestettä kehoon ja nostaa verenpainetta. Hikiliikunta ja saunominen poistavat ylimääräistä suolaa kehosta. Siksi saunomisella on myönteinen terveysvaikutus. Näytöt suolaa vastaan ovat todellisuudessa aika heikot. Ei ole kunnollista näyttöä siitä että länsimaisten ihmisten nykyinen suolan keskisaanti olisi mitenkään...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä