Lauteilla on tutkittu terveyttä, mutta tehty myös politiikkaa – ja autettu avaruuslentäjiä. Kuva: Vesa Valkonen
Lauteilla on tutkittu terveyttä, mutta tehty myös politiikkaa – ja autettu avaruuslentäjiä. Kuva: Vesa Valkonen

Ulkomaalaisten on ollut vaikea uskoa löylyn suotuisiin vaikutuksiin.

Viime vuosina saunasta on saatu useita hyviä terveysuutisia.

Alkuvuodesta 2015 viestimet kertoivat, että ahkerilla, lähes päivittäin saunovilla miehillä on yli 60 prosenttia pienempi sydänperäisen äkkikuoleman riski kuin kerran viikossa kylpevillä.

Joulun alla 2016 kuulimme, että innokas saunominen hellii paitsi miehen sydäntä myös mieltä. Niillä, jotka kapuavat lauteille neljä–seitsemän kertaa viikossa, dementian todennäköisyys laskee ratkaisevasti harvakseltaan saunoviin verrattuna.

Viimeisin tieto saunomisen hyödyistä tuli juhannuksen alla: runsas löylyttely pitää miehen verenpaineen kunnossa.

Kaikki nämä uutiset ovat tulleet Itä-Suomen yliopistosta, jossa professori Jari Laukkanen luotsaa laajaa tutkimusta saunan vaikutuksista terveyteen.

Miehistä tulokset kertovat siksi, että seurannassa on 1980-luvulta lähtien ollut yli kaksituhatta itäsuomalaista miestä. Ensimmäiset naiset otettiin mukaan tutkimukseen ”vain” viitisentoista vuotta sitten, joten heistä vastaavia pitkän aikavälin tuloksia valmistuu vasta tuonnempana.

Kaikki tutkimukset ovat ilmestyneet lääketieteen huippulehdissä, kuten Yhdysvaltain lääketieteen seuran Jamassa ja Britannian geriatrian seuran Age and Ageing -lehdessä. Ne ovat myös herättäneet laajaa kiinnostusta maailmalla. Aina näin ei ole ollut – tai oikeastaan on ollut päinvastoin.

Saunan täytyi olla vaarallinen

Suomi on paitsi saunomisen myös saunatutkimuksen luvattu maa. Kautta aikain tutkimukset ovat myös puhuneet saunomisen puolesta, mutta ulkomailla sauna on nähty pikemmin hikihelvettinä, jonka täytyy ennemmin koetella elimistöä kuin elähdyttää sitä.

Saunan vaaroista sydänterveydelle virisi kansainvälinen huoli jo 1970-luvulla. Silloin Suomi ”komeili” maailman sydänkuolleisuustilaston kärkisijoilla ja brittilääkäri keksi kysyä arvostetussa Lancet-lehdessä, voisiko saunan suosio selittää kuolleisuutta.

Suomalaiset ryhtyivät vastaiskuun ja vakuuttivat usealla tutkimuksella, ettei saunominen kasvata kuolemanvaaraa, mutta eivät epäilyt siihen tyrehtyneet.

Seuraava kohu sai alkunsa samaisesta Lancet-lehdestä, ennen kuin vuosikymmenkään ennätti vaihtua. Tällä kertaa kohteena olivat odottavat äidit. Nimekäs yhdysvaltalainen lääkäriryhmä oli havainnut, että raskaudenaikainen saunominen voi tuottaa lapselle kuolettavan aivovaurion.

2000-luvulla tulevien lastensa terveyttä ovat vuorostaan uhanneet saunomista harrastavat isät – mikäli miehistämme nyt on isiksi, sillä ulkomaisten tutkimusten mukaan sauna heikentää ja vähentää siittiöitä.

 

Lue lisää

Heinäkuun 2017 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa päätoimittaja Jukka Ruukki käy läpi  suomalaista saunakulttuuria, saunan vaikutuksista tehtyä tutkimusta ja kokemusperäisen terveystuotteemme maailmalla saamaa löylytystä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Vierailija

Saunasta käytiin terveyssota

Vaeinaemoeinen kirjoitti: Saunominen ja hikiliikunta poistavat kehosta ylimääräistä natriumia. Syömme yli 10 kertaa enemmän suolaa kuin mikä on terveellistä. Liika natrium kerää nestettä kehoon ja nostaa verenpainetta. Hikiliikunta ja saunominen poistavat ylimääräistä suolaa kehosta. Siksi saunomisella on myönteinen terveysvaikutus. Näytöt suolaa vastaan ovat todellisuudessa aika heikot. Ei ole kunnollista näyttöä siitä että länsimaisten ihmisten nykyinen suolan keskisaanti olisi mitenkään...
Lue kommentti