Seeprat elävät siellä, missä pistävien ja purevien kärpästen aiheuttama piina on pahin. Kuva: Caro et al
Seeprat elävät siellä, missä pistävien ja purevien kärpästen aiheuttama piina on pahin. Kuva: Caro et al

Suosituin teoria oli väärässä.

Seepran raitakuosin syystä on esitetty teorioita yli sata vuotta, mutta kukaan ei ollut tullut tutkineeksi asiaa systemaattisesti. Nyt tutki, ja yllättäen voittajaksi ei selvinnytkään suosituin teoria eli saalistajien hämäys. Raidallisuuden syy on hyönteisten torjunta, raportoivat yhdysvaltalaiset tutkijat Nature Communications -lehdessä.

Seepran väritystä on tähän mennessä yritetty selittää viidellä tavalla. Tim Caro Kalifornian yliopistosta Davisista työtovereineen päätti selvittää asian nyt kunnolla. Hän vertasi eri selitystapojen toimivuutta kaikilla seitsemällä nykyisellä hevoseläinlajilla, joista kolme on raidallisia seeproja ja muut raidattomia aaseja ja hevosia, ja otti huomioon myös eri alalajien värimuunnokset.

1. Raidat naamioivat kasvillisuuteen. Ei toimi, sillä hevoseläimet ovat avomaan lajeja, eivät metsiin erikoistuneita, kuten raidalliset sorkkaeläimet.

2. Raidat hämäävät hyökkäävää saalistajaa epämääräistämällä seepran muotoa sen silmissä. Tälle suositulle teorialle ei löytynyt todisteita, sillä seepran alalajin raidallisuus ei ole kytköksissä alueen petorunsauteen. Sitä paitsi hämäys näyttää käytännössä toimivan surkeasti, sillä leijonat tappavat seeproja suhteessa selvästi enemmän kuin pelkän seeprojen ja muiden saaliseläinten runsaussuhteen perusteella pitäisi.

3. Raidat lieventävät kuumenemista helteellä. Eivät ainakaan ratkaisevasti, sillä lajin tai alalajin raidallisuus ei ole suhteessa sen elinalueen kuumuuteen.

4. Raidat viestivät muille seeproille. Viestintä tai yksilön tunnistaminen ei ole hyvä selitys sekään, sillä hevoseläimet ovat taitavia viestimään muuten kuin väreillään eikä raidallisuuden aste ole kytköksissä laumakokoon.

5. Raidat torjuvat pistäviä ja purevia hyönteisiä. Tämä osoittautui parhaaksi selitykseksi. Seeprat elävät alueella, jolla riehuvat sekä purevat paarmat että unitautia pistäessään levittävät tsetsekärpäset. Aiempien tutkimusten mukaan mustavalkoraidallinen pinta kerääkin näitä molempia vähemmän kuin musta tai valkoinen. Kärpästen saattaa olla vaikeampi hahmottaa raidallista eläintä kuin tasaväristä. On havaittu myös, että seeproilla esiintyy tsetsekärpäsen kantamaa tautia paljon vähemmän kuin alueen kesyhevosilla.