Seeprat elävät siellä, missä pistävien ja purevien kärpästen aiheuttama piina on pahin. Kuva: Caro et al
Seeprat elävät siellä, missä pistävien ja purevien kärpästen aiheuttama piina on pahin. Kuva: Caro et al

Suosituin teoria oli väärässä.

Seepran raitakuosin syystä on esitetty teorioita yli sata vuotta, mutta kukaan ei ollut tullut tutkineeksi asiaa systemaattisesti. Nyt tutki, ja yllättäen voittajaksi ei selvinnytkään suosituin teoria eli saalistajien hämäys. Raidallisuuden syy on hyönteisten torjunta, raportoivat yhdysvaltalaiset tutkijat Nature Communications -lehdessä.

Seepran väritystä on tähän mennessä yritetty selittää viidellä tavalla. Tim Caro Kalifornian yliopistosta Davisista työtovereineen päätti selvittää asian nyt kunnolla. Hän vertasi eri selitystapojen toimivuutta kaikilla seitsemällä nykyisellä hevoseläinlajilla, joista kolme on raidallisia seeproja ja muut raidattomia aaseja ja hevosia, ja otti huomioon myös eri alalajien värimuunnokset.

1. Raidat naamioivat kasvillisuuteen. Ei toimi, sillä hevoseläimet ovat avomaan lajeja, eivät metsiin erikoistuneita, kuten raidalliset sorkkaeläimet.

2. Raidat hämäävät hyökkäävää saalistajaa epämääräistämällä seepran muotoa sen silmissä. Tälle suositulle teorialle ei löytynyt todisteita, sillä seepran alalajin raidallisuus ei ole kytköksissä alueen petorunsauteen. Sitä paitsi hämäys näyttää käytännössä toimivan surkeasti, sillä leijonat tappavat seeproja suhteessa selvästi enemmän kuin pelkän seeprojen ja muiden saaliseläinten runsaussuhteen perusteella pitäisi.

3. Raidat lieventävät kuumenemista helteellä. Eivät ainakaan ratkaisevasti, sillä lajin tai alalajin raidallisuus ei ole suhteessa sen elinalueen kuumuuteen.

4. Raidat viestivät muille seeproille. Viestintä tai yksilön tunnistaminen ei ole hyvä selitys sekään, sillä hevoseläimet ovat taitavia viestimään muuten kuin väreillään eikä raidallisuuden aste ole kytköksissä laumakokoon.

5. Raidat torjuvat pistäviä ja purevia hyönteisiä. Tämä osoittautui parhaaksi selitykseksi. Seeprat elävät alueella, jolla riehuvat sekä purevat paarmat että unitautia pistäessään levittävät tsetsekärpäset. Aiempien tutkimusten mukaan mustavalkoraidallinen pinta kerääkin näitä molempia vähemmän kuin musta tai valkoinen. Kärpästen saattaa olla vaikeampi hahmottaa raidallista eläintä kuin tasaväristä. On havaittu myös, että seeproilla esiintyy tsetsekärpäsen kantamaa tautia paljon vähemmän kuin alueen kesyhevosilla.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä