Uusi kuosi suojasi nautoja. Kuva: <span class="photographer">Kojima et al. / PLoS ONE</span>
Uusi kuosi suojasi nautoja. Kuva: Kojima et al. / PLoS ONE

Havainto vahvistaa tiettyä teoriaa seepran raitojen synnystä.

Tieteessä on joitakin ikuisuuskysymyksiä. Mitä oli ennen alkuräjähdystä? Kumpi oli ensin, muna vai kana? Miksi seepralla on raidat?

Vuosikymmeniä jatkuneen tutkimustyön ansiosta ainakin jälkimmäiseen kysymykseen löytyy nyt melko varma vastaus.

Seepran raidat torjuvat verta imeviä kärpäsiä ja paarmoja, jotka suunnistavat uhrinsa kimppuun pääasiassa näköaistinsa avulla. Suurikontrastinen raitakuvio sekoittaa niiden tähtäyksen, kun ne ovat tarpeeksi lähellä nähdäkseen raidat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Muitakin selityksiä raidoille on tarjottu. Yksi ajatus on ollut, että raitakuvio estäisi leijonia ja hyeenoita erottamasta kasvillisuuden joukossa liikkuvaa seepraa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaikka kuvio on hyvin silmiinpistävä, samanlaisella naamioinnilla ihminenkin on viime vuosisadalla yrittänyt peittää sotalaivojen ääriviivoja. Pystyraidat hämäävät näköaistia.

Toisaalta on ajateltu, että saalistajan hyökätessä seepralauman kimppuun, vilkkuvien raitojen sekamelska tekisi yksittäisen seepran erottamisesta vaikeaa. Tai kenties mustavalkoinen kuvio viilentäisi paahteessa.

Vahvimmalla pohjalla on kuitenkin hyönteishypoteesi. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että raitakuvio karkottaa kärpäsiä verrattuna eläimiin, joilla ei juovia ole lainkaan.

Viimeksi tutkijat testasivat asiaa ihmistä muistuttavilla mallinukeilla. Alkukeväästä julkaistussa tutkimuksessa kolme mallinukkea maalattiin joko mustaksi, valkoiseksi tai seeprakuvioiseksi ja niin vain kävi, että seeprakuvioisen nuken ympärillä ei paarmoja juuri pörrännyt.

Tummapintainen nukke houkutteli paarmoja kymmenkertaisen määrän seeprakuvioiseen verrattuna, ja valkoinen nukke kaksi kertaa enemmän.

Useat alkuperäiskansat koristelevat myös itseään juovilla. Kulttuuristen perinteiden lisäksi yksi syy voi hyvinkin olla verta imevien tsetse-kärpästen ja paarmojen torjuminen. Hyttysiin kuvio ei tepsi, ne kun eivät suunnista näköaistinsa vaan hajun ja lämpöaistin perusteella.

Japanilaistutkijat ovat nyt jälleen pohtineet seepran kuviota ja osoittaneet, että kuviointi voisi tuoda helpotusta myös laitumella paarmoista kärsiville lehmille. PLOS One -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa Aichin maataloustieteellisen tutkimuskeskuksen ja Kioton yliopiston tutkijat maalasivat lehmiä ja seurasivat, miten eri värit vaikuttavat paarmojen kiinnostukseen.

Tutkimukseen osallistui kuusi luontaiselta väriltään mustaa nautaa. Kahteen maalattiin vesiväreillä valkoinen seeprakuvio, ja kahteen nautaan mustat raidat, jotka kuitenkin erottuivat selvästi pohjaväristä. Kaksi eläintä jätettiin maalaamatta.

Jokainen elikko vietti kerrallaan kolme vuorokautta tietyssä kuosissa. Tutkijat tarkkailivat, kuinka usein eri naudat huiskivat paarmoja hännällään tai yrittivät muutoin karkottaa niitä. He myös laskivat lehmistä löytyvät paarmat.

Tulos oli, että seeprakuvioituihin lehmiin hakeutui puolet vähemmän paarmoja kuin muihin. Nämä eläimet myös huiskivat paarmoja harvemmin kuin muut.

Sama on havaittu aiemmin hevosilla, joille on puettu seeprakuvioidut loimet.

Lehmillä asiaa ei aiemmin ollut kokeiltu. Tutkijat perustelevat koetta sillä, että paarmat aiheuttavat maailmanlaajuisesti jopa miljardien eurojen vahinkoja karjataloudessa, kun ötököiden vaivaamat eläimet eivät saa kunnolla syötyä ja saattavat vauhkoontua ja loukkaantua laumassa paarmoja vältellessään.

Raitojen maalaaminen voisi tuoda helpotusta eläimille. Tutkijoilta meni nyt yhden eläimen raidoittamiseen vesiväreillä vain viitisen minuuttia, mutta koko lauman maalaamisessa olisi karjankasvattajalla epäilemättä melkoinen työ.

Kärpäsiin erikoistunut biologi Keith Bayless pitää The Guardian -lehden haastattelussa järkevänä ajatuksena, että raidat sekoittavat paarmojen ja kärpästen näköaistin.

"Paarmoilla on suuret silmät ja ne etsivät eläimiä imettäväksi näön avulla. Ne hakeutuvat isoihin ja tummiin, liikkuviin kohteisiin. Olen nähnyt paarmojen jahtaavan hitaasti liikkuvia autojakin", Bayless sanoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että paarmat hyödyntävät myös hajuaistiaan. Siksi raitakäsittely ei täysin karkota verenimijöitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla