Iäkäs nainen hyötyy enemmän petipuuhista kuin iäkäs mies. Kuva: Annamari Kuvaja
Iäkäs nainen hyötyy enemmän petipuuhista kuin iäkäs mies. Kuva: Annamari Kuvaja

Miehen sydän oireilee jo yhdestä kerrasta viikossa. Naiselle se sen sijaan tekee hyvää.

Seksi on terveellistä, toitottavat otsikot tavan takaa. Niin se onkin, mutta ei kaikille, väittävät yhdysvaltalaiset tutkijat.

Asia kävi ilmi, kun sosiologi Hui Liu kollegoineen Michiganin osavaltion yliopistosta kartoitti yli 2000:n 57–85-vuotiaan miehen ja naisen terveyttä. Heistä kerättiin tiedot uudestaan viisi vuotta myöhemmin.

Analyysi osoitti, että seksi käy ikääntyvien miesten sydämelle. Naisten sydäntä se näyttää sen sijaan suojaavan.

Miehet, jotka harrastivat seksiä kerran tai useammin viikossa, saivat todennäköisemmin sydänkohtauksen tai muita verenkierto-ongelmia seuraavan viiden vuoden aikana kuin ne, jotka eivät olleet seksuaalisesti aktiivisia.

”Silmiinpistävää tuloksissa oli se, että kerta viikossa liki tuplasi vanhempien miesten sydänoireiden riskin niihin verrattuna, jotka eivät harrasta seksiä”, Liu sanoo tiedotteessa.

”Lisäksi miesten, jotka pitivät seksiä kumppaninsa kanssa erityisen miellyttävänä tai tyydyttävänä, riski oli suurempi kuin niiden, jotka eivät kokeneet näin”, Liu jatkaa.

Liun mukaan tulos vihjaa, että seksisuhteen paineet ja vaatimukset käyvät rankemmiksi, kun mies vanhenee.

”Koska ikääntyvillä miehillä on nuorempia suurempia vaikeuksia saada orgasmi joko terveydellisistä tai tunnesyistä, he saattavat ponnistella väsymykseen asti. Kliimaksin saavuttaminen rasittaa sydän- ja verenkiertojärjestelmää aiempaa enemmän”, Liu selittää.

Mieskuntoa kohentavilla lääkkeilläkin voi olla osuutta asiaan.

”Vaikka tieteellinen näyttö on vielä vähäistä, on todennäköistä, että tällaisilla lääkeaineilla ja valmisteilla on kielteinen vaikutus vanhempien miesten verenkiertoon.”

Voi olla, että maltillinen määrä seksiä on hyväksi myös vanhoille miehille, mutta liian usein harjoitettu tai liian nautinnollinen seksi voi olla riski sydämelle, Liu kiteyttää.

Siksi lääkärien olisi ehkä syytä seuloa seksuaalisesti aktiiviset ikämiehet ja varmistaa, ettei heillä ole sydän- ja verenkiertopulmia.

Naisten tilanne oli toinen. Tutkimuksen mukaan juuri niillä naisilla, jotka nauttivat suuresti seksistä, oli pienempi riski kärsiä korkeasta verenpaineesta kuin niillä, jotka eivät tykänneet seksistä.

”Naisille meillä on hyviä uutisia: laadukas seksi voi suojata vanhempia naisia sydän- ja verenkiertoriskeiltä”, Liu sanoo.

Aiempien tutkimusten mukaan lujat, läheiset suhteet ovat tärkeä sosiaalisen ja emotionaalisen tuen lähde. Se voi vähentää stressiä ja edistää psykologista hyvinvointia, mikä taas näkyy sydänterveydessä.

“Tämä voi olla olennaisempaa naisille kuin miehille”, Liu aprikoi. Myös orgasmissa vapautuvat hormonit saattavat edistää naisen terveyttä.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Health and Social Behavior.

Keijona
Seuraa 
Viestejä9860
Liittynyt13.3.2015

Seksi terveellistä vanhemmille naisille muttei miehille

Rohkenen kyseenalaistaa tutkimusta, maalaisjärjellä ajateltuna sanoisin että sperman tuotanto on elimistöä rasittavaa Joten ei seksi ole miehille vaarallisempaa vaan ejakulointi on. Perinteisessä lähetyssaarnaaja asenteellisessa ja lisääntymisen normittamassa seksissähän mies on saamapuolella henkisesti ja nainen fyysisesti.
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

MooM
Seuraa 
Viestejä6903
Liittynyt29.6.2012

Seksi terveellistä vanhemmille naisille muttei miehille

SamikoKu kirjoitti: Tutkimus ei paljastanut onko nainen päällä va alla. Alla on helpompaa. Ei tarvii ku pikkasen vastaan pökkiä. Eli normisti mies tekee liki kaiken fyysisen duunin. Mikä nyt kellekin on normi. Onkohan tuosta jotain tietoa, miten ihmiset oikeasti paneskelevat? (suosikkiasento tms. ei välttämättä ole sama asia kuin se, miten loppujen lopuksi homma useimmiten hoidetaan)
Lue kommentti

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Vesistöissä kasvavat toukat imevät muovia itseensä.

Mikromuovi eli alle viiden millin kokoinen ja vielä huomattavasti pienempi muovisilppu on tiedostettu valtavaksi ongelmaksi merissä ja vesistöissä.

Vaatteista, kosmetiikasta ja muista tuotteista irtoava mikromuovi päätyy luontoon eikä poistu sieltä. Ravinnon mukana sitä päätyy eläimiin, ja muovi kiertää ravintoketjussa.

Nyt Belfastin ja Readingin yliopistojen tutkijat ovat tehneet huolestuttavan havainnon. Hyttyset ja muut hyönteiset levittävät mikromuovia myös maanpäällisiin ravintoketjuihin, he raportoivat Biology Letters -lehdessä.

Hyönteisten toukat kasvavat vedessä, jossa ne siivilöivät mikroskooppisia muovinpalasia sisäänsä ruoan mukana. Muovi säilyy toukassa, kun se muodonmuutosten myötä kasvaa aikuiseksi hyönteiseksi.

Tutkijat syöttivät lintuhyttysen toukille mikroskooppisia muovinpalasia, kooltaan 2–15 mikrometriä. Mikrometri on millimetrin tuhannesosa. Mitä pienempää muovi oli, sitä enemmän sitä päätyi toukkiin.

Ällistyttävä havainto oli, että muovi ei hävinnyt toukista mihinkään, kun ne kokivat muodonmuutoksen ja kasvoivat aikuisiksi. Täysikasvuisessa lintuhyttysessä muovia oli huomattavia määriä.

”Toukat suodattavat ravintoa suuhunsa eivätkä ne erota, mikä on muovia ja mikä ruokaa. Ne syövät levää, joka on suunnilleen saman kokoista kuin mikromuovi”, kertoo eläintieteen professori Amanda Callaghan Belfastin yliopistosta The Guardian -lehdessä.

Callaghan pitää erittäin todennäköisenä, että myös muiden hyönteislajien vedessä elävät toukat syövät mikromuovia ja kuljettavat sitä aikuisina ympäriinsä. Hyönteiset päätyvät ruoaksi muun muassa linnuille, lepakoille ja hämähäkeille, ja sitä kautta muovia kulkeutuu maanpäällisiin ravintoketjuihin.

”Hyönteisparvien mukana muovia voi nousta ilmoille suuria määriä. Se on todella masentavaa. Tämä muovi ei katoa ikinä mihinkään”, tutkimusta johtanut Callaghan valittelee.

Englannissa mikromuovia on löydetty jo esimerkiksi päivänkorennoista ja vesiperhosista. Walesin joissa jopa puolella tutkituista hyönteisentoukista on mikromuovia sisuksissaan.

Merilinnuistakin on jo löydetty mikromuoveja, mutta aiemmin ei ole tutkittu, voisivatko ne levitä ravinnosta hyönteisten välityksellä.

”Tämä on aiemmin tuntematon reitti. Se altistaa sellaisetkin eläimet, jotka tavallisesti eivät muoville altistu. Emme vielä tiedä vaikutuksia”, Callaghan sanoo.

Valveilla makaaminen tekee vuoteesta vihollisen, joka estää nukkumisen.

Hyvä yöuni on terveytemme elintärkeitä peruspilareita. Se elvyttää kehon, uudistaa soluja, hoitaa mieltä, huoltaa muistia ja suojaa sairauksilta.

Univaje toimii päinvastoin ja on elimistölle myrkkyä.

Se heikentää muistia, häiritsee tunne-elämää, koettelee aineenvaihduntaa ja immuunipuolustusta ja altistaa sairauksille, kuten diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille, mielenterveyden häiriöille ja aivorappeumille, esimerkiksi Alzheimerin taudille.

Jokainen nukkuu joskus huonosti, mutta toisilla univaikeudet kroonistuvat. Paradoksaalisesti ihminen alkaa silloin pelätä, ettei saa unta, niin paljon, ettei saa unta. Sänky ei ole enää ystävä vaan vihollinen.

Perinteisesti pitkäaikaista unettomuutta on hoidettu lääkkeillä, mutta nykyisin niitä ei enää suositella. Tilalle on tullut lääkkeettömiä vaihtoehtoja, kuten kognitiivis-behavioraalinen cbt-terapia.

Sänky on vain nukkumista varten

Cbt-terapian ytimessä on nukkumista haittaavien pelkojen ja muiden kielteisten ajatusmallien horjuttaminen ja purkaminen.

Tässä yksi tärkeä keino on rajoittaa vuoteessa oloa, sillä pahimmillaan oma sänky on uniongelmaiselle ärsyke, joka estää nukkumisen. Hän on ehdollistunut siihen, että sängyssä odottaa kurja yö.

”Tarkoituksena ei ole rajoittaa nukkumista vaan vuoteessa oloa. Jokainen vuoteessa valveilla oltu hetki vahvistaa negatiivista yhteyttä valveen ja vuoteen välillä”, sanoo Helsingin uniklinikan toiminnanjohtaja Anne Huutoniemi, joka hoitaa uniongelmaisia cbt:llä.

Käytännössä ensin arvioidaan, miten kauan uneton todellisuudessa nukkuu silloin, kun kokee, ettei nuku silmän täyttä. Jos keskiarvoksi saadaan vaikkapa 5,5 tuntia yössä, siitä tehdään vuoteessaoloaika, ja ihminen alkaa mennä nukkumaan vuoteessaoloaikansa verran ennen tavanomaista ylösnousuaikaansa.

Aluksi aikataulua noudatetaan kaksi viikkoa. Jos uneton ei saa unta puolen tunnin kuluessa sänkyyn menosta tai herää yöllä ja virkistyy, hänen on noustava sängystä ja pysyttävä sieltä poissa, kunnes vireys taas vaihtuu väsymykseen.

Jos kahden viikon jälkeen suurin osa sovitusta vuodeajasta kuluu unessa, nukkumaanmenoa voidaan alkaa aikaistaa 15 minuuttia viikossa. Tätä jatketaan, kunnes saavutetaan ideaaliaika, joka kerryttää unta sopivasti.

 

Lue lisää

Tiede-lehdessä 11/2018 on pitkä artikkeli, jossa lääketieteeseen erikoistunut tiedetoimittaja Mari Heikkilä kertoo, miten aivot ehdollistuvat pelkäämään nukkumaan menoa, miten hyviä tuloksia cbt-hoito on tuottanut ja miten itse kukin voi auttaa itseään nukahtamaan helpommin.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.