Kroatian Krapinassa on ollut neandertalinihmisten asuinpaikka. Muinaisihmisiä muistetaan veistoksin. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Kroatian Krapinassa on ollut neandertalinihmisten asuinpaikka. Muinaisihmisiä muistetaan veistoksin. Kuva: Juhani Niiranen / HS

Nykyihminen ja neandertalinihminen lisääntyivät keskenään ilmeisesti Lähi-idässä tai Arabian niemimaalla.

Neandertalinihminen ja nykyihminen lisääntyivät keskenään jo paljon aiemmin kuin on uskottu, raportoivat tutkijat Nature-lehdessä.

Uuden arvion mukaan yhteisiä jälkeläisiä hankittiin jo 100000 vuotta sitten, mikä on kymmeniätuhansia vuosia varhaisemmin kuin edelliset arviot. Tähän asti ihmislajien uskottiin ensi kertaa lisääntyneen keskenään 47000–65000 vuotta sitten. Tuolta ajanjaksolta ovat peräisin nykyeurooppalaisten perimästä löydetyt neandertaligeenit.

Aikaistettu arvio koskee itäisiä neandertaleja, joiden jäännöksiä on löydetty Siperian Altai-vuorilta. Vertailu näiden ja nykyään elävien ihmisten perimän välillä osoitti, että neandertaleilla oli ihmisiltä saatuja geenejä. Sen sijaan samanlaista geenivirtaa ei havaittu eurooppalaisten, siis Espanjasta ja Kroatiasta löytyneiden neandertalien perimästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Neandertaleja ilmeisesti lähti Euroopasta vaeltamaan itään päin 125000 vuotta sitten jääkausien välisenä aikana. Matkalla he ilmeisesti kohtasivat ihmisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tiedetään, että sekä nykyihmisiä että neandertaleja on elänyt Lähi-idän alueella 120000 vuotta sitten. Siperian neandertaleilta löytyneet ihmisen geenit ovat siirtyneet mahdollisesti tämän maantieteellisen yhteiselon aikaan.

Toinen mahdollinen kohtaamispaikka oli Arabian niemimaa Persianlahden alueella, minne molempien ihmislajien edustajia oli ilmeisesti asettunut asumaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla