Simpanssi tukeutuu käsiinsä kävellessään. Kuva: Thomas Lersch, Wikimedia Commons
Simpanssi tukeutuu käsiinsä kävellessään. Kuva: Thomas Lersch, Wikimedia Commons

Kahdella jalalla kävely rassaa, jos nikamat ovat kuin simpanssilla.

Suurella osalla ihmisistä on joskus selittämättömiä alaselän vaivoja, ja nyt on löytynyt yksi selitys vaivojen perimmäiseksi syyksi. Joidenkin ihmisten selkärangassa voi yhä olla piirteitä, jotka muistuttavat neljällä raajalla yleensä kävelevien simpanssien selkärankaa.

Tutkija Kimberly Plomp vertaili ryhmineen keskiaikaisten ihmisten sekä nykyisten simpanssien ja orankien selkärankoja ja selkänikamien muotoa. Joidenkin ihmisten selkänikamien muotoa oli vaikea erottaa simpanssien nikamista.

Tutkijat kiinnittivät huomion niihin ihmisten selkärankoihin, joissa oli merkkejä tietyistä nikamien välilevyjen vaivoista. Vaivat saattoivat johtua kahdella jalalla elämisen rasituksista.

Merkkejä oli niin sanotuista Schmorlin keräsistä. Se tarkoittaa nikamien välissä olevan välilevykudoksen tunkeutumista nikaman paksuun ja tukevaan osaan, siis nikaman solmuun. Näistä välilevyvaivoista kärsineiden ihmisten selkänikamien muoto muistutti simpanssin selkänikamia.

Simpanssit ovat ihmisten lähimpiä sukulaisia, ja perimät ovat 98-prosenttisesti samoja. Ihmisillä ja simpansseilla oli yhteinen, ehkä neljällä raajalla liikkunut esi-isä 8–9 miljoonaa vuotta sitten. Jossakin vaiheessa sen jälkeen ihmisen edeltäjät nousivat kävelemään kahdella jalalla, kun simpanssit tukeutuivat edelleen eturaajojen rystysiin kävellessään.

Plompin ryhmä aikoo vielä vertailla kolmiulotteisesti entisaikain ja nykyisten ihmisten sekä kädellisten selkänikamia. He aikovat tutkia myös erilaisten selkärangan sairauksien jälkiä nikamissa.

Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä BMC Evolutionary Biology. Siitä kertoivat muun muassa Simon Fraser -yliopisto verkkosivullaan ja Britannian yleisradioyhtiö BBC.

lumio
Seuraa 
Viestejä7
Liittynyt4.11.2014

Selkäkipujesi syy voi olla simpanssin sukulaisuus

Voi vau nyt tätäkin kyseistä havaintoa ja juuri saatua tutkimustietoa! No siinä sitten selvisi syy tähänkin kyseiseen asiaan. Eli selkälihasten kivuista kärsivillä onkin anatomiassaan varhaisten esi-isien ja simpanssien kaltainen anatomia, nikamat, välilevyt ja lihakset. Pitäisikö sitten selkälihaskivuista ja krampeista kärsivien alkaakin liikkua nelinkontin? Saattaisihan se auttaa kiputiloihin ja jopa ennalta estää niitä. Ongelma on vain siinä, että sitä taitaisi muut pystyasennossa liikkumaan...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä