Erityinen mekanismi suojaa kukon kuuloa. Kuva: Rio Gandara
Erityinen mekanismi suojaa kukon kuuloa. Kuva: Rio Gandara

Kukko kiekuu yhtä kovaa kuin lentoon lähtevä lentokone.

Miksi kukko ei kuuroudu, ihmettelivät eläintieteilijä Raf Claes Antwerpenin yliopistosta Belgiasta ja hänen kollegansa. He äänittivät kieuntaa lintujen ulkokorvan aukon viereen kiinnitetyillä nauhureilla ja saivat tulokseksi hämmästyttäviä lukuja.

Kun kukko kiekaisee kunnolla, ääni on niin voimakas, että voisi viedä kuulon liian lähellä seisovalta hoitajalta. Huuto kestää vain yhdestä kahteen sekuntia, mutta raikaa kurkusta keskimäärin yli 130 desibelin voimalla.

Äänenpaine vastaa sitä, että ihminen seisoisi 15 metrin päässä lentoon nousevasta suihkukoneesta.

Kokeen ennätysyksilö rääkäisi peräti 143 desibeliä. Yhtä kova meteli vallitsee lentotukialuksella, keskellä lähtevien ja laskeutuvien koneiden ärjyntää.

Ihminen voi turvallisesti oleskella kahdeksan tuntia 85 desibelin melussa, alle 15 minuuttia sadassa desibelissa ja vähimmillään vain alle sekunnin yli 130 desibelissa, tutkijat kirjoittavat Zoology-lehdessä. Kuuroutuminen johtuu siitä, että sisäkorvan karvasolut vahingoittuvat tai tuhoutuvat.

Claesin ryhmä otti kerroskuvausmenetelmällä kolmiulotteisia röntgenkuvia kukkojen kalloista. Niistä paljastui, miksi kukon kuulo säilyy. Kun sen nokka on ammottaa avoimimmillaan, neljäsosa sen korvakanavasta sulkeutuu täysin ja pehmeä kudos peittää puolet tärykalvosta.

Kukko siis kuulee oman huutonsa vahvasti vaimennettuna.

Kiekumisen voima vaimenee merkittävästi, kun etäisyys kasvaa vain puolellakin metrillä. Tämän ansiosta kukko tuskin vahingoittaa kanojenkaan kuuloa. Mutta jos näin kävisi, kanat toipuisivat. Toisin kuin nisäkkäillä, linnuilla sisäkorvan karvasolujen karvat voivat ainakin jonkin verran uusiutua.

Myös kanoilla korvakäytävä kapeutuu hieman nokan auetessa. Aiemman tutkimuksen mukaan kanojen varoitusäänet kaikuvat metrin päästä mitattuina vain 76 desibelin voimalla.