Raskaana oleville naisille määrätty, talidomidia sisältävä unilääke johti keskenmenoihin ja lasten epämuodostumiin. Kuva: Wikimedia Commons
Raskaana oleville naisille määrätty, talidomidia sisältävä unilääke johti keskenmenoihin ja lasten epämuodostumiin. Kuva: Wikimedia Commons

Talidomidi siivoaa soluista pois proteiinit, joiden pitäisi käynnistää raajojen ja elinten kehitykselle tärkeä geeni.

Raskaana oleville naisille unilääkkeeksi määrätty talidomidi vammautti 1950- ja 1960-luvun taitteessa 10 000 lasta ja aiheutti jopa tuhansia keskenmenoja.

Lääkettä pidettiin turvallisena, kunnes tajuttiin kautta, että se häiritsee vakavasti alkionkehitystä. Kun lääke vedettiin markkinoilta 1961, vahinko oli jo tapahtunut. Talidomidia ottaneiden äitien lapset syntyivät epämuodostuneina.

Tarkkaa molekyylitason syytä talidomidin haitallisille vaikutuksille on etsitty pitkään.

Aiemmin on esimerkiksi havaittu, että talidomidi estää niin sanotun tuumorinekroositekijän eli tnf:n muodostumista elimistössä. Tästä syystä talidomidi ehkäisee tulehduksia.

Tuumorinekroositekijää tarvitaan kuitenkin alkionkehityksessä, jotta raajat ja elimet muodostuvat normaalisti. Siksi tätä tuumorinekroositekijän vähenemistä on pidetty todennäköisenä syynä siihen, että talidomidi aiheutti epämuodostumia.

Tiedetään myös, että talidomidista on olemassa sekä niin sanotusti oikeakätinen että vasenkätinen muoto. Kemiassa tätä kutsutaan enantiomeeriksi. Molekyyli kiertyy jonpaankumpaan suuntaan, ja nämä kaksi enantiomeeria ovat toistensa peilikuvia.

Talidomidin oikeakätinen muoto toimii harmittomana unilääkkeenä, mutta vasenkätinen muoto aiheuttaa epämuodostumia alkioissa. Lääkkeessä kumpaakin muotoa oli puolet ja puolet.

Toisaalta enantiomeerit muuntuvat elimistössä, joten pelkästään oikeakätistä muotoa sisältävän talidomidin valmistuskaan ei olisi estänyt katastrofia.

Nyt arvostetun yhdysvaltalaisen Dana-Farber-syöpätutkimusinstituutin tutkijat ovat päässeet tarkemmin jyvälle siitä, miten talidomidi molekyylitasolla vaikutti alkioihin. He selvittävät eLife-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, että talidomidi siivoaa alkion soluista sellaisia proteiineja, joita tarvitaan raajojen ja elinten normaaliin kehitykseen.

Kun talidomidia päätyy kehittyvän alkion elimistöön, se alkaa hajottaa soluista niin sanottuja transkriptiotekijöitä eli proteiineja, jotka kääntävät geenejä päälle ja pois.

Erityisesti ne häiritsevät alkion normaalille kehitykselle välttämättömän sall4-geenin toimintaa. Kun talidomidi siivoaa solusta tiettyjä proteiineja pois, sall4-geeni ei pääse toimimaan lainkaan, ja tuloksena on epämuodostunut lapsi tai keskenmeno.

Tutkijat pääsivät mekanismista jyvälle tutkimalla lääketieteellisestä kirjallisuudesta tapauksia, joissa sall4-geenin epänormaali toiminta mutaation seurauksena on johtanut samankaltaisiin epämuodostumiin kuin talidomidilapsilla oli.

”Talidomidin ja tämän geenin virheen aiheuttamat epämuodostumat ovat häkellyttävän samanlaisia. Se tukee vahvasti ajatusta, että geenin toiminnan häiriytyminen oli talidomidin 1950-luvulla aiheuttaman tuhon taustalla”, sanoo Dana-Farberin tutkija Eric Fischer tiedotteessa.

Tutkijat huomasivat, että talidomidi rapistaa kyseisen geenin toimintaa ainoastaan ihmisillä, muilla kädellisillä ja kaneilla. Aineen on aiemminkin havaittu vaikuttavan juuri näiden lajien jälkeläisiin.

Laboratoriohiirissä tätä geeniä tuhoavaa vaikutusta ei nähty, eikä talidomidi aivan ensimmäisissä eläinkokeissa 1950-luvuilla vaikuttanut jyrsijöihin mitenkään. Siksikin se päätyi markkinoille.

Lääkkeiden testaus oli tuohon aikaan nykyistä lepsumpaa. Vasta kun tuho oli jo tapahtunut ihmislapsilla, alkoi tulla havaintoja, että talidomidi vammautti myös apinoita ja kaneja.

Kaikesta aiheuttamastaan surusta huolimatta talidomidi on mainettaan parempi lääke. 1980-luvulla havaittiin, että se ehkäisee hyvin tehokkaasti verisuonien kasvua syöpäkasvaimissa, ja sitä käytetään nykyäänkin syöpälääkkeenä esimerkiksi plasmasolusyövän hoidossa.

Sillä voidaan hoitaa myös lepraa ja nivelreumaa. EU antoi sille uuden myyntiluvan vuonna 2008. Raskaana oleville naisille sitä ei tietysti enää anneta. Sikiövaurioiden lisäksi sillä on myös muita sivuvaikutuksia.

Uuden tutkimuksen pontimena oli toisaalta ratkaista vuosikausia avoinna ollut tieteellinen ongelma ja toisaalta auttaa kehittämään turvallisia syöpälääkkeitä.

Kehitteillä on näet syöpälääkkeitä, jotka ovat kemialliselta rakenteelta samanlaisia kuin talidomidi. Kun tiedetään, mikä solutason mekanismi tekee talidomidista vaarallisen, voidaan uusista lääkkeistä kehittää turvallisempia.