Tatuointineulan ihoon tekemät haavat houkuttelevat makrofagit tatuoidulle alueelle. Siellä ne yrittävät suojata elimistöä tatuointiväriltä imaisemalla sen sisäänsä. Kuva: Miikka Pirinen
Tatuointineulan ihoon tekemät haavat houkuttelevat makrofagit tatuoidulle alueelle. Siellä ne yrittävät suojata elimistöä tatuointiväriltä imaisemalla sen sisäänsä. Kuva: Miikka Pirinen

Tulokset voivat helpottaa ainakin ei-toivottujen tatuointien poistamista.

Mikä oikeastaan pitää tatuointivärin verinahassa kiinni? Pitkään oletettiin, että väri imeytyy tatuointineulan tekemistä pienistä rei’istä sidekudoksen fibroblastisoluihin ja säilyy niissä.

Sitten kuitenkin todettiin, ettei olettamus pidä paikkaansa. Tatuointiväriä säilyttävätkin erityiset puolustussolut, makrofagit. Ne syövät kudoksista mikrobeja ja kuolleita soluja.

Ilmeisesti tatuointineulan ihoon tekemät haavat houkuttelevat makrofagit tatuoidulle alueelle. Siellä ne yrittävät suojata elimistöä tatuointiväriltä imaisemalla sen sisäänsä.

Mutta miten tatuoinnit voivat olla ihmisen ihossa elinikäisiä, vaikka makrofagit kukin vuorollaan kuolevat? Ranskalainen tutkimusryhmä uskoo nyt löytäneensä vastauksen.

Ranskalaiset käyttivät kokeissaan geenimanipuloituja hiiriä, joiden karvattomat hännät he koristelivat tatuoinnein. Hiirille tehdyn mutaation ansiosta tutkijat pystyivät tappamaan kaikki verinahan makrofagit kerralla ja seuraamaan, mitä tatuoinneille kävi.

Ei kerrassaan mitään. Tatuointiväriä pidätelleet makrofagit kyllä vapauttivat värin ympäristöönsä kuollessaan, mutta muutaman viikon kuluessa uusi makrofagi saapui paikalle siivoamaan värin sisuksiinsa.

Vaihdos on riittävän nopea, jottei solusta kertaalleen vapautunut väri pääse hajaantumaan muualle kehoon.

Tatuointi siis pysyy ihossa, koska sen värit kiertävät jatkuvasti solulta toiselle kuin viestikapula.

Tutkijat onnistuivat osoittamaan tämän jopa niin, että he siirsivät palan tatuoitua ihoa hiireltä toiselle. Kun siirtokuvan saaneen hiiren häntää tutkittiin puolentoista kuukauden kuluttua, oli suurempi osa värjätyistä soluista jo sen omia eikä kuvan luovuttaneen hiiren soluja.

Tatuointien siirtely yksilöltä toiselle ei ehkä käytännössä ole kovin järkevää. Tuloksista voi olla hyötyä ainakin heille, jotka haluavat poistaa epämieluisaksi käyneen kuvan iholtaan.

Tatuoinnin poistoja tehdään nykyisin laserilla, joka tappaa tatuoidut solut ja vapauttaa värin kulkeutumaan imusuonistoon, joka poistaa sen kehosta.

”Poistoa voidaan todennäköisesti parantaa yhdistämällä laserkirurgiaa makrofagien tilapäiseen amputoimiseen tatuoinnin alueelta”, sanoo tiedotteessa tutkimusta johtanut Bernard Malissen Centre d’Immunologie de Marseille-Luminysta.

”Sen seurauksena laserin pilkkomat pigmenttipalaset eivät päädy heti uudestaan napattaviksi, mikä parantaa imusuonien mahdollisuuksia imeä ne pois.”

Tutkimuksen julkaisi Journal of Experimental Medicine.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä