Silkkiapinaisä huolehtii kaksosistaan. Kuva: Jeffrey Fite.
Silkkiapinaisä huolehtii kaksosistaan. Kuva: Jeffrey Fite.

Jälkeläisen perimä voi joskus olla enemmän kuin siittiön ja munasolun summa.

Ihmiset saavat yleensä puolet geeneistä isältä ja puolet äidiltä, mutta silkkiapinat saavat jotakin ylimääräistä. Kaksosveljet nimittäin vaihtavat sikiökaudella kantasoluja, jolloin ne kantavat osaksi veljensä perimää. Koska silkkiapinat kantavat siittiösoluissaan myös veljensä geenejä, ne voivat siittää tämän lapsia.

PNAS:issa julkaistun tutkimuksen mukaan silkkiapinoiden kaksoset eivät ole identtisiä, vaan ne syntyvät, kun kaksi eri munasolua hedelmöittyy kahden eri isän spermalla. Tutkijat ovat tienneet jo pitkään, että silkkiapinan kaksosveljet vaihtavat kantasoluja keskenään, jolloin kehittyvät yksilöt ovat sekoitus kahden eri yksilön dna:ta.

Tähän mennessä tämä niin sanottu kimerismi on todettu vain verisoluista. Tutkija Corinna Ross Teksasin terveystieteellisestä tutkimuskeskuksesta selvitti ilmiön laajuutta ja huomasi, että käytännössä kaikki tutkitut kudokset – maksa, sydän ja siittiöt –  olivat kimeerisiä. Siittiöiden kimeerisyys tarkoittaa, että koiraan siittämät lapset eivät välttämättä aina ole hänen omia lapsiaan, vaan hänen veljenpoikiaan.

Myös Nature raportoi erikoisesta kaksosraskaudesta. Yhdysvaltalaiselle pariskunnalle syntyneet kaksoset ovat identtisiä äidin puolelta, mutta vain puoleksi identtisiä isän puolelta. Poikkeuksellinen yhdistelmä syntyi, kun isän kaksi eri siittiösolua hedelmöittivät saman munasolun, joka jakautui myöhemmin kahtia. Tutkijoiden mukaan tapaus on ensimmäinen laatuaan ja ilmeisesti erittäin harvinaista.

Lue lisää Sciencen sivuilta.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?

Taitelijan näkemys etäisimmästä löydetystä mustasta aukosta. Kuva: Robin Dienel / Carnegie Institution for Science

Tähtitieteilijöitä mietityttää, miten musta aukko on kasvanut valtavaan massaansa jo niin varhain.

Tähtitieteilijät ovat löytäneet supermassiivisen mustan aukon noin 13 miljardin valovuoden päästä. Sillä on noin 800 miljoonaa kertaa Aurinkomme massa.

Aukko on syntynyt arviolta 690 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Ennen tätä löytöä kaikkein etäisin musta aukko oli löytynyt ajalta, jolloin universumi oli noin 800 miljoonaa vuotta vanha.

Kesti yli puoli vuosikymmentä ennen kuin tämä kohde löytyi, vaikka tähtitieteilijät etsivät koko ajan etäisempää kohdetta.

Tähtitieteilijöitä mietityttää nyt se, miten aukko on kasvanut isoksi niin varhain ja niin nopeasti. Löydöstä kertoi tiedelehti Nature.

Löydetty musta aukko imee ainetta nuoren galaksin keskustassa. Tutkijat kutsuvat tällaista ilmiötä kvasaariksi.

Mustalle aukolle imeytyvä kuuma kaasu asettuu mustan aukon ympärille kertymäkiekoksi, josta sitä siirtyy mustan aukon nieluun.

”Kvasaarit ovat kirkkaimpia ja kaukaisimpia tunnettuja taivaan kohteita”, sanoo BBC:lle Bram Venemans Max Planckin tähtitieteen instituutista Saksassa. Kvasaarien avulla tähtitieteilijät yrittävät selittää varhaisen maailmankaikkeuden vaiheita.

Ihmetystä herättää, mistä musta aukko kokosi ison massansa, sanoo yksi löytäjien ryhmästä, Eduardo Bañados Carnegie -instituutista.

Löydetty kvasaari kiinnostaa, koska sieltä saapuva valo tulee ajalta, jolloin universumin ikä oli vain noin viisi prosenttia nykyisestä. Tuona aikana syttyivät ensimmäiset tähdet.

Kvasaarin etäisyyttä kuvaa ominaisuus, jota kutsutaan punasiirtymäksi. Siinä mitataan, kuinka paljon maapallolle saapuneen valon aallonpituus on venynyt universumin laajentuessa.

Havaittu mustan aukon punasiirtymä on 7,54. Mitä suurempi luku, sitä suurempi kohteen etäisyys on.

miilu
Seuraa 
Viestejä571
Liittynyt25.1.2011

Etäisin musta aukko löytyi 13 miljardin valovuoden päästä

Mustan aukon ympärillä on valoisia kohteita joista punasiirtymän avulla saadaan etäisyys. Kun tämä tiedetään, voidaan gravitaatioaaltojen maapallolla mitatusta taajuudesta saada tieto esim. kahden aukon törmäyksessä ollut pyörimisnopeus. Gravitaatioaaltojen taajuus on laskenut huomattavasti matkatessaan kohteesta. Hiukan ihmetytti noiden primitiivisten aukkojen etäisyyden mittaus. Eli käytetäänkö etäisyyden arviointiin itse galaksin valoa?
Lue kommentti