Levitoivalla sammakolla voitettiin hupinobel vuonna 2000.
Levitoivalla sammakolla voitettiin hupinobel vuonna 2000.

Toistaiseksi on ollut vain yksi läheltä piti -tilanne. 

Joka vuosi jaettava huumorinobel on osoittautunut suomalaisille vielä vaikeammaksi saavuttaa kuin varsinainen Nobelin palkinto. Ensi yönä taas jännitetään, ketkä tällä kertaa saavat arveluttavan kunnian osakseen ja nousisiko korokkeelle vihdoin suomalainen tutkija. Yhdeltä yöllä Suomen aikaa alkavaa palkintojenjakoa voi seurata suorana lähetyksenä Tiede-lehden verkkosivuilla.

Hassusta tieteellisestä tutkimuksesta myönnettävä palkinto on vain kerran hipaissut Suomea. Se tapahtui vuonna 2005. Tuolloin Oulun yliopiston dosentti ja entinen määräaikainen apulaisprofessori Victor Benno Meyer-Rochow nappasi hupinobelin työtoverinsa kanssa laatimastaan tutkimuksesta, jossa he olivat laskeneet, millaisilla suolistopaineilla pingviinit päräyttävät kakkansa.

Huuhaanobeleita on jakanut vuodesta 1991 lähtien tieteen huumorilehti Annals of Improbable Research. Kaikki palkittavat tutkimukset on julkaistu tieteellisissä julkaisuissa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Viime vuonna psykologian alalta palkinnon arvoiseksi katsottiin muun muassa tutkimuslöytö, jonka mukaan Eiffel-torni näyttää pienemmältä, kun sitä katsoo kallistuneena vasemmalle. Naapurimaahan Ruotsiin  toi huvittavan kemian nobelin selvitys siitä, miksi Anderslövin pikkukaupungissa joissakin taloissa asukkaiden hiukset muuttuivat vihreiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Harvardin yliopiston kampuksen tiloissa pidettävässä palkinnonjakotilaisuudessa ovat mukana myös oikeat nobelistit Dudley Herschbach, Eric Maskin, Roy Glauber ja Frank Wilczek. Heillä on kunnia ojentaa palkinnot. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla