Suolistolla on yhteys aivoihin. Kuva: Shutterstock
Suolistolla on yhteys aivoihin. Kuva: Shutterstock

Suoliston bakteerit vaihtelevat persoonallisuuden mukaan, kertoo brittitutkimus.

Suolistossamme elää arviolta sata biljoonaa mikrobia. Ne osallistuvat koko kehon säätelyyn. Mikrobit viestivät ahkerasti aivojemme kanssa ja vaikuttavat puolustusjärjestelmäämme.

Viime vuosien tutkimukset ovat osoittaneet, että suolistobakteerit ovat kytköksissä moniin sairauksiin ja häiriöihin: masennukseen, ahdistuneisuuteen, skitsofreniaan, autismiin sekä Parkinsonin ja Alzheimerin tauteihin.

Nyt uusi tutkimus kertoo, että mikrobien muodostama kokonaisuus eli mikrobiomi voi ennustaa persoonallisuuspiirteitä. Näin esittää Oxfordin yliopiston tutkijatohtori Katerina Johnson Human Microbiome -lehdessä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Persoonallisuus on osittain perittyä, osittain sitä muovaa ympäristö, jossa elämme. Johnson kutsuu mikrobistoa ”sisäiseksi ympäristöksemme”.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Johnson tarkasteli persoonallisuuden ja mikrobiomin yhteyttä 655 koehenkilöllä. Valtaosa oli Yhdysvalloista, mutta kaikkiaan koehenkilöitä asui 20 maassa.

Tuloksissa Johnson on jakanut käyttäytymispiirteet kahteen pääluokkaan, seurallisuuteen ja neuroottisiin taipumuksiin. Seurallisuus pitää sisällään ulospäinsuuntautuneisuuden, sosiaaliset taidot ja kommunikoinnin. Neuroottisiin taipumuksiin luetaan neuroottisuuden lisäksi ahdistuneisuus ja stressi.

Seurallisilla ihmisillä oli kaikkiaan monipuolisempi suolistomikrobisto kuin stressaantuneilla ja ahdistuneilla.

Akkermansia-, Lactococcus- ja Oscillospira-sukujen bakteerit ennustivat Johnsonin mukaan seurallisuutta. Seurallisiksi luokitelluilla ihmisillä niitä oli muita runsaammin.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että autistisilla lapsilla on elimistössään vähän Lactococcus- ja Oscillospira-bakteereja. Hiirikokeissa Oscillospira on liitetty seurallisuuteen.

Vähemmän seurallisilla oli runsaasti Desulfovibrio- ja Sutterella-bakteereita ja neuroottisilla vähemmän Streptococcus- ja Corynebacterium-bakteereita.

Nämäkin löydökset ovat monilta osin linjassa aiempien tutkimusten kanssa.

Syy-seuraussuhde ei tällaisissa poikkileikkaustutkimuksissa selviä.

”Yksittäisten tutkimusten perusteella on vaikea sanoa mitään vahvaa esimerkiksi siitä, että mikrobisto vaikuttaisi persoonallisuuteen tai persoonallisuus vaikuttaisi mikrobistoon”, sanoo suoli-aivoakselin yhteyksiä tutkinut lääkäri ja tohtorikoulutettava Anna Aatsinki, joka on yksi Turun yliopiston Finnbrain-tutkimuksen tekijöistä.

On myös mahdollista, että jokin muu yhteinen tekijä vaikuttaa sekä mikrobistoon että persoonallisuuteen.

Suoliston mikrobisto osallistuu hermoston välittäjäaineiden eli mielialoihinkin vaikuttavien kemiallisten molekyylien valmistamiseen. Välittäjäaineista 90 prosenttia syntyy suolistossa.

Viestit kulkevat aivoista suolistoon ja toisin päin esimerkiksi kiertäjähermoa pitkin.

Aatsinki toivoo, että biologian osuutta persoonallisuuteen aletaan ymmärtää tulevina vuosina paremmin. Hänen oma tutkimusryhmänsä on havainnut, että pari–kolmekuisen vauvan kakan bakteerikoostumus on yhteydessä puolivuotiaana ilmeneviin temperamenttipiirteisiin.

Korvikkeella lapsena ruokituilla aikuisilla oli Johnsonin tutkimuksessa yksipuolisempi mikrobisto kuin äidinmaitoa saaneilla. Aatsinki suhtautuu tähän löydökseen varovaisesti.

”Se, saako äidinmaitoa vai ei ja se, että siirtyy äidinmaidosta kiinteisiin ruokiin, vaikuttaa varhaisessa vaiheessa mikrobiston koostumukseen todella paljon. Mutta odottaisin lisää tutkimusta siitä, vaikuttaako se aikuisiällä noin vahvasti”, hän sanoo.

Myös synnytystapa vaikuttaa varhaislapsuuden mikrobistoon. Isoissa aineistoissa on kuitenkin todettu, että aikuisiässä se ei enää vaikuta mikrobiston koostumukseen merkittävästi.

Matkustelu ulkomailla monipuolisti tutkimuksessa mikrobistoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla