Mehiläisten katoaminen vaikeuttaa ruoantuotantoa. Kuva: Kimmo Taskinen HS
Mehiläisten katoaminen vaikeuttaa ruoantuotantoa. Kuva: Kimmo Taskinen HS

Hedelmä saadaan kehittymään ilman hedelmöitystä, mutta siihen ei synny siemeniä.

Mehiläisten ja muiden pölyttäjien väheneminen uhkaa jo paikoin maailman ruoantuotantoa.

Yhdysvalloissa ongelmaa on yritetty ratkaista kuljettamalla mehiläisiä rekoilla viljelmältä toiselle. Kiinassa on pölytetty hedelmäpuita ihmisvoimin.

Tuore tutkimus esittää yhdeksi ratkaisuksi ruokakasvien jalostamista siemenettömiksi.

Esimerkiksi omenan, tomaatin ja vesimelonin hedelmät eivät tavallisesti lähde kasvamaan, jos kukkaa ei ensin pölytetä eli hedelmöitetä. Partenokarpiaksi kutsutussa ilmiössä hedelmä kehittyy ilman pölytystä, mutta siemenet jäävät puuttumaan.

Kasville siemenettömien hedelmien tuottaminen on tuhlausta: ravinteita pursuavan hedelmänhän on tarkoitus auttaa siementen leviämisessä. Ihmisiä siemenettömyys ei sen sijaan haittaa, jos hedelmät on kasvatettu syötäviksi eikä uusien siementen tuottamiseksi.

Tutkijat kävivät läpi tukun siemenettömistä hedelmälajikkeista tehtyjä tutkimuksia. Niissä tarkasteltiin kaikkiaan 18:n tavallisesti pölyttäjistä riippuvaisen viljelykasvin siemenettömien lajikkeiden satoisuutta ja sadon laatua.

Tutkitut lajikkeet oli saatu siemenettömiksi geenimuuntelun, hormonien ja perinteisen valikoivan jalostuksen avulla.

Tutkijat päättelevät, että siemenettömät hedelmät voisivat auttaa viljelijöitä pidentämään kasvukautta, parantamaan satoa huonoissa sääoloissa ja varmistamaan ruokahuollon toimivuutta.

Tutkijat muistuttavat tiedotteessa, etteivät siemenettömät lajikkeet ole lopullinen ratkaisu pölyttäjien häviämiseen. Niiden kehittelyn ohella pitää jatkaa toimia mehiläiskantojen elvyttämiseksi.

Siemenettömätkin lajikkeet tuottavat pölyttäjille tärkeitä kukkia ja mettä.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Ecology.