Meteoriitin löytäjä Pekka Vallimies luuli löytöään ensin malmimurikaksi, mutta ruosteen alta paljastuikin metallista rautaa. Kooltaan meteoriitti on nyrkin kokoinen. Kuva: Jari Väätäinen, GTK
Meteoriitin löytäjä Pekka Vallimies luuli löytöään ensin malmimurikaksi, mutta ruosteen alta paljastuikin metallista rautaa. Kooltaan meteoriitti on nyrkin kokoinen. Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Edellisen kerran kivenmurikka paljastui meteoriitiksi vuonna 1980.

Suomesta on ensimmäistä kertaa löydetty rautameteoriitti, vahvistavat Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n tutkimukset.

Möhkäleen löysi lieksalainen Pekka Vallimies viime toukokuussa etsiessään korvasieniä Lieksan Löpönvaaralta. Ruosteinen ja oudon painava murikka herätti malmiharrastajan huomion.

Toisin kuin muista malmilohkareista, ruostekerroksen alta paljastui tällä kertaa harmaata metallia. Vallimies lähetti löytönsä GTK:n kansannäytetoimistolle.

Vuosittain palveluun saapuu kymmeniä meteoriitiksi epäiltyjä kiviä. Näytteistä paljastuu meteoriitteja vain ani harvoin, edellisen kerran vuonna 1980. Rautameteoriitteja näytteiden joukosta ei ole aiemmin paljastunut.

Vallimiehen murikan tunnisti meteoriitiksi GTK:n erikoistutkija Kari A. Kinnunen, joka tunnisti Suomen edellisenkin meteoriittilöydön.

”Lähetetyistä näytteistä kokenut tutkija pystyy kyllä tunnistamaan valtaosan jo silmämääräisesti melko helposti ei-meteoriiteiksi. Mutta sitten on ne vaikeimmat ja kiinnostavimmat tapaukset, joissa monimutkaista materiaalia ei pysty tunnistamaan ilman huippuvarusteltuja laboratorioita ja osaamista”, Kinnunen kertoo tiedotteessa.

Tutkimukset jatkuivat yli kesän. Nyt aineisto on lähetetty kansainväliselle meteoriittikomissiolle rekisteröimistä varten. Nimiehdotuksena on Lieksa.

Meteoriitit ovat avaruudesta Maahan pudonneita kiven ja raudan kappaleita.

Rautameteoriitit ovat erityisen kiinnostavia, koska niissä on merkittäviä määriä esimerkiksi kultaa ja platinaryhmän metalleja. Niiden malmivarantojen hyödyntämistä suunnitellaan jo maailmalla.

Lieksan meteoriitti on asteroidin kappale. Tällaiset meteoriitit ovat jäänteitä aurinkokunnan syntyajoilta. Esimerkiksi Suomen kallioperän vanhimmat kivet ovat noin miljardi vuotta nuorempia.

Suomessa on raportoitu meteoriitteja 1800-luvun alkupuolelta ja niitä on löydetty nyt 14. Maailmalla meteoriitteja on rekisteröity 65 500 kappaletta, joista rautameteoriitteja on yli 1 100.

Lieksan rautameteoriitti sijoitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon meteoriittikokoelmaan Helsinkiin Kumpulan kartanoon. Siellä on myös valtaosa muista Suomen meteoriiteista.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.