Bjerkandera adusta sietää suolaa ja hajottaa PAH-yhdisteitä.
Bjerkandera adusta sietää suolaa ja hajottaa PAH-yhdisteitä.

Puuta lahottavat sienet pystyvät hajottamaan vaikeasti hajoavia ympäristömyrkkyjä, osoittaa tuore väitöstutkimus.

Pilaantuneen maan käsittely sienitekniikalla tarjoaa vaihtoehdon vakiintuneille menetelmille kuten stabiloinnille ja poltolle, esittää Lara Valentin Carrera Helsingin yliopistosta tänään tarkastetussa väitöskirjassaan.

Puuta lahottavat kantasienet, erityisesti valkolahosienet ja karikkeenlahottajasienet, pystyvät hajottamaan monia erilaisia vaikeasti hajoavia ympäristömyrkkyjä. Luonnossa nämä sienet hajottavat ligniiniä entsyymeillä, jotka ovat epäspesifejä. Tämän vuoksi ne purevat myös muihin yhdisteisiin, kuten maata pilaaviin orgaanisiin yhdisteisiin. Sieniin perustuvaa puhdistustekniikkaa ei kuitenkaan ole vielä kaupallisesti saatavilla.

-Nyt kehitetyillä sienitekniikoilla voidaan puhdistaa pilaantuneita maamassoja joko paikan päällä tai kun se on kuljettu pois. Hinnaltaan edullinen männyn kaarna sopii sienten kasvualustaksi ja siirtämiseen erinomaisesti, Lara Valentin Carrera kertoo.

Hän tutki polyaromaattisilla hiilivedyillä (PAH) pilaantuneen marskimaan käsittelyä sekoitettavassa bioreaktorissa. Koska marskimaa sisältää suolaa, sienet seulottiin suolan sietokyvyn perusteella. Näin löydettiin kolme korkeaa suolapitoisuutta sietävää ja PAH-seosta tehokkaasti hajottavaa valkolahosientä: Lentinus tigrinus,
Irpex lacteus ja Bjerkandera adusta.

-Reaktoria voitaisiin hyödyntää esimerkiksi lääkejäämien poistoon jätevesistä, väittelijä
ehdottaa.

Toinen sienitekniikkasovellus kehitettiin kloorifenoleita ja dioksiinia
sisältävälle sahanpohjamaalle, jossa orgaanisen aineen pitoisuus on suuri.

Tällaista maata esikäsitellään sienten avulla ennen maan polttoa, joka on tehtävä
dioksiinin hävittämiseksi. Esikäsittely vähentää orgaanista ainesta ja tehostaa siten polttoa.