Munasoluun pääsee lopulta vain yksi siittiö, mutta luonnolliseen hedelmöitykseen niitä tarvitaan miljoonia. Kaikilta määrää ei löydy. Kuva: iStock
Munasoluun pääsee lopulta vain yksi siittiö, mutta luonnolliseen hedelmöitykseen niitä tarvitaan miljoonia. Kaikilta määrää ei löydy. Kuva: iStock

Kaikista nuoristakaan ei enää ole isiksi.

Länsimaalaisten miesten siemennesteen heikentymisestä on puhuttu ennenkin, ja hälytyskellot ovat kilisseet. Nyt ne suorastaan kumisevat. Siittiömäärät ovat romahtaneet.

Sperman keskimääräinen siittiöpitoisuus on pudonnut lähes 60 prosenttia 40 viime vuoden aikana, ja lasku jatkuu. Siittiöt vähenevät edelleen noin puolitoista prosenttia joka vuosi.

Lähes katastrofaaliseksi luonnehdittu tilanne paljastui, kun Jerusalemin yliopiston epidemiologi Hagai Levine ja hänen kollegansa kävivät läpi parisataa tutkimusta, joissa oli mitattu siittiömääriä eri puolilla maailmaa, Varhaisimmat tutkimukset oli tehty vuonna 1973, viimeisimmät 2010-luvulla.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Tajusin, että maailman pitää saada tietää, miten uhkaava tilanne on”, Levin muistelee ajatelleensa tulokset nähtyään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hedelmällisyys vaarassa

Tutkijat eivät kanna huolta vain siittiöiden määrästä. Myös niiden laatu laskee. Tämä on käynyt ilmi eurooppalaisissa tutkimuksissa, joita on tehty muun muassa Baltian maissa, Tanskassa, Saksassa ja Suomessa.

Monien miesten siittiöt voivat jo niin huonosti, että he joutuvat turvautumaan hedelmöityshoitoihin, jos haluavat isiksi. Siittiöt uivat huonosti tai eivät liiku ollenkaan, ja niissä esiintyy runsaasti epämuodostumia.

Ongelma ei katso ikää. Isolla osalla nuoristakin sperma on niin heikkoa, että hedelmällisyys kärsii. Kaikista ei kenties ole isiksi.

Syitä siittiöiden kurimukseen vasta etsitään. Juuri nyt selvältä näyttää ainoastaan se, etteivät perimän muutokset riitä selittämään asiaa. Jos kyse olisi geeneistä, siittiökato olisi kehittynyt paljon hitaammin.

Mikä tahansa aiheuttaja onkin, seuraus on ilmeinen.

Lisääntymisterveydestä käytävään keskusteluun tarvitaan asennemuutos. Lapsettomuuden riskistä ei pidä ”saarnata” yksin naisille. Se koskee myös miehiä. Lapsia haluavien miesten ei kannata aikailla yhtään enempää kuin naistenkaan.

 

Lue lisää

Helmikuun 2018 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa brittiläinen tiedetoimittaja Moya Sarner etsii siittiökadon syitä. On mahdollista, että asiat alkavat mennä vikaan jo ennen syntymää.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudistuneessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä8975

(jatkoa)

Kun poikavauva syntyy, hänen suuhunsa työnnetään ennemmin tai myöhemmin kuminen tutti. Kasvirasvapohjainen korvike lämmitetään muovipullossa. Vaipan pinnoite haisee muoville. Elastisten sukkien kemikaali haisee kammottavalle. Synteettiset kuidut, ja erilaiset muovilelut. Xylitol-purkka, jonka muoville haisevaa perusmassaa voi pureskella vaikka joka aterian jälkeen. Kun lapsi täyttää 3 vuotta, hänelle aukeaa uusi, entistä tutkimattomampi muovimaailma. Ympäristö syytää hänelle lahjaksi muovikrääsää, aina tarroista ja lemuavasta penalista johonkin venyvään, kemikaalille haisevaan mönjään. Mahdolliset antibioottikuurit ja muut lääkitykset eivät nekään liene kovin terveellisiä hormonitoiminnalle.

Onko mahdollista, että sikiökato vahvistuu tyttösikiöiden kautta: jos raskaudenaikaiset olot voivat vaikuttaa paitsi tyttösikiön munasolujen määrään, myös niiden laatuun... niin että muutos suosii vähäisempää maskuliinisuutta? Jos ympäristö on sukupolvesta toiseen estrogeenivaikutteisempi, ehkä testosteronimäärää sopeutuu, mikä sopii myös tuleviin olosuhteisiin kun linjaus pysyy samana.

Vai johtuuko siittiökato miesten elämäntavoista, joissa testosteroni ei ole yhtä tarpeen kuin miehillä ennen? Jos telkun katseluun ja sipsien mutusteluun ei vain tarvita yhtä suurta testosteronituotantoa, kuin vuosisata sitten fyysiseen työntekoon. Naisistakaan ei tarvitse enää käydä niin kovaa kilpailua? (vrt. sorsakoe)

Arvatkaa, minkä eläimen otan tähän vielä esimerkiksi. Viiriäiskukon! :D Havaitsin korrelaation: mitä itsevarmempi kukko, sitä suurempi määrä spermaa(vaahtoa). Kukot olivat kolmesta eri sukulinjasta ja samanikäisiä. "Neitimäiset" kukot tuottivat vähiten spermaa. Sperman laadusta en tiedä, mutta ero sen määrässä oli tosiaan huomattava.

Sisältö jatkuu mainoksen alla