Munasoluun pääsee lopulta vain yksi siittiö, mutta luonnolliseen hedelmöitykseen niitä tarvitaan miljoonia. Kaikilta määrää ei löydy. Kuva: iStock
Munasoluun pääsee lopulta vain yksi siittiö, mutta luonnolliseen hedelmöitykseen niitä tarvitaan miljoonia. Kaikilta määrää ei löydy. Kuva: iStock

Kaikista nuoristakaan ei enää ole isiksi.

Länsimaalaisten miesten siemennesteen heikentymisestä on puhuttu ennenkin, ja hälytyskellot ovat kilisseet. Nyt ne suorastaan kumisevat. Siittiömäärät ovat romahtaneet.

Sperman keskimääräinen siittiöpitoisuus on pudonnut lähes 60 prosenttia 40 viime vuoden aikana, ja lasku jatkuu. Siittiöt vähenevät edelleen noin puolitoista prosenttia joka vuosi.

Lähes katastrofaaliseksi luonnehdittu tilanne paljastui, kun Jerusalemin yliopiston epidemiologi Hagai Levine ja hänen kollegansa kävivät läpi parisataa tutkimusta, joissa oli mitattu siittiömääriä eri puolilla maailmaa, Varhaisimmat tutkimukset oli tehty vuonna 1973, viimeisimmät 2010-luvulla.

”Tajusin, että maailman pitää saada tietää, miten uhkaava tilanne on”, Levin muistelee ajatelleensa tulokset nähtyään.

Hedelmällisyys vaarassa

Tutkijat eivät kanna huolta vain siittiöiden määrästä. Myös niiden laatu laskee. Tämä on käynyt ilmi eurooppalaisissa tutkimuksissa, joita on tehty muun muassa Baltian maissa, Tanskassa, Saksassa ja Suomessa.

Monien miesten siittiöt voivat jo niin huonosti, että he joutuvat turvautumaan hedelmöityshoitoihin, jos haluavat isiksi. Siittiöt uivat huonosti tai eivät liiku ollenkaan, ja niissä esiintyy runsaasti epämuodostumia.

Ongelma ei katso ikää. Isolla osalla nuoristakin sperma on niin heikkoa, että hedelmällisyys kärsii. Kaikista ei kenties ole isiksi.

Syitä siittiöiden kurimukseen vasta etsitään. Juuri nyt selvältä näyttää ainoastaan se, etteivät perimän muutokset riitä selittämään asiaa. Jos kyse olisi geeneistä, siittiökato olisi kehittynyt paljon hitaammin.

Mikä tahansa aiheuttaja onkin, seuraus on ilmeinen.

Lisääntymisterveydestä käytävään keskusteluun tarvitaan asennemuutos. Lapsettomuuden riskistä ei pidä ”saarnata” yksin naisille. Se koskee myös miehiä. Lapsia haluavien miesten ei kannata aikailla yhtään enempää kuin naistenkaan.

 

Lue lisää

Helmikuun 2018 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa brittiläinen tiedetoimittaja Moya Sarner etsii siittiökadon syitä. On mahdollista, että asiat alkavat mennä vikaan jo ennen syntymää.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin uudistuneessa Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta artikkelilinkistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä4015
Liittynyt21.7.2017

Siittiökato lähestyy katastrofia

(jatkoa) Kun poikavauva syntyy, hänen suuhunsa työnnetään ennemmin tai myöhemmin kuminen tutti. Kasvirasvapohjainen korvike lämmitetään muovipullossa. Vaipan pinnoite haisee muoville. Elastisten sukkien kemikaali haisee kammottavalle. Synteettiset kuidut, ja erilaiset muovilelut. Xylitol-purkka, jonka muoville haisevaa perusmassaa voi pureskella vaikka joka aterian jälkeen. Kun lapsi täyttää 3 vuotta, hänelle aukeaa uusi, entistä tutkimattomampi muovimaailma. Ympäristö syytää hänelle lahjaksi...
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä