Uusin fossiililöytö saattaa edustaa välimuotoa lepakkojen ja niitä edeltävien lento- ja kaikuluotauskyvyttömien nisäkkäiden kanssa.  Kuva: Royal Ontario Museum, 2008
Uusin fossiililöytö saattaa edustaa välimuotoa lepakkojen ja niitä edeltävien lento- ja kaikuluotauskyvyttömien nisäkkäiden kanssa. Kuva: Royal Ontario Museum, 2008

Lepakko oppi lentämään ennen kuin kaikuluotaamaan, osoittaa tuorein fossiililöytö.

Pitkään vellonut väittely lepakon evoluutiosta on nyt ratkennut: lentotaito kehittyi ennen poikkeuksellista kuuloaistia, ilmoittaa kansainvälinen paleontologiryhmä.

Asia paljastui, kun tutkija Nancy Simmonsin johtama tiimi analysoi Wyomingista löytyneen, toistaiseksi primitiivisimmän lepakkolajin fossiilin.

Varhaiselta eoseenikaudelta peräisin olevan luurangon siivet ovat täysin kehittyneet, joten muinainen nahkasiipi on voinut lentää. Korvan rakenne sen sijaan paljasti, että laji ei kyennyt vielä kaikuluotaamaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tuoreinta fossiililöydöstä edeltäneen Icaronycteris indexin kallon anatomia viittasi siihen, että se saalisti hyönteisiä kaikuluotauksen avulla. Havainto sai tutkijat arvuuttelemaan, missä järjestyksessä lepakon lento ja kuulo kehittyivät.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimuksen julkaisee Nature.

Sisältö jatkuu mainoksen alla