”Sikariasteroidi” on sisältä melko hauras. Ohessa taitelijan näkemys.
”Sikariasteroidi” on sisältä melko hauras. Ohessa taitelijan näkemys.

Mahdollinen vesi ei höyrystynyt edes Auringon lähellä, koska pinnan eristävä hiilikerros on niin paksu.

Asteroidi ulkoavaruudesta piipahti hetken aurinkokunnassamme. Se on jo poistumassa, mutta sitä on viime viikolla vielä tutkittu tarkoin radiosignaalein.

Asteroidi löytyi jo 19. lokakuuta. Se sai havaijin kielestä nimen ’Oumuamua.

Asteroidista ei irronnut kaasuja tai vesihöyryä, kun se kävi äsken lähempänä Aurinkoa. Tämä tukee ajatusta, että asteroidilla ei olisi sisällään vesijäätä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Viime havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että vesijäätä voisi sittenkin lymytä sen pinnan alla. Asteroidia peittää paksu hiilinen pintakerros, joka olisi estänyt jään höyrystymisen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mittauksia teki viime viikolla esimerkiksi Green Bankin radioteleskooppi Virginiassa Yhdysvalloissa. Se tutki sikarin muotoista asteroidia neljällä eri radiotaajuudella.

Työ oli osa Breakthorough listen -hanketta, joka etsii älyllistä elämää avaruudesta. Sitä ei löytynyt tämän vierailijan pinnalta.

Tähtitieteilijöillä on nyt asteroidista heijastuneita radiojälkiä ja lisäksi jälkiä sekä näkyvillä aallonpituuksilla että infrapunassa. Yhdessä ne antavat varman tuloksen.

”Tiedämme nyt, että ’Oumuamuan spektri ei ole keinotekoinen”, sanoo asteroidin tutkintaa johtanut professori Alan Fitzsimmons Queensin yliopistosta Belfastissa Pohjois-Irlannissa.

Mittauksissa selvisi samalla, että 400 metriä pitkän asteroidin pintaan on kerrostunut miljoonien vuosien aikana paksuhko hiilinen kerros.

Se voi suojata sisuksen jäätä niin, ettei Auringon lämpö ei päässyt asteroidin ytimiin lämmittämään ja höyrystämään sitä, vaikka asteroidi kulki vain noin 37 miljoonana kilometrin päässä siitä. Maan keskietäisyys Aurinkoon on 149 miljoonaa kilometriä.

”Lähellä Aurinkoa ’Oumuamuan pinnalla oli ehkä 300 astetta celsiusta. Puoli metriä syvemmällä on kuitenkin niin viileää, että jää ei siellä sulanut, kertoo professori Fitzsimmons verkkopalvelu Science Dailylle. Tuloksista kertoi myös Nature Astronomy.

Kohteen massaa ei tiedetä. Asteroidi voi olla sisältä hauras, sanoo Fitzsimmons. Asteroidi pyörii akselinsa ympäri noin 7,5 tunnissa. Se viittaa siihen, että kohde voi olla sisältä yhtä kevyttä kuin talkki, kertoo BBC News.

Asteroidin koostumus yleensäkin viittaa siihen, että se on samankaltainen kuin aurinkokuntamme planeettojen ja asteroidien koostumus.

Asteroidin pitkulaista muotoa on mietitty. Yksi mahdollisuus on, että se koostuu alunperin erillisistä kappaleista. Painovoima ajoi ne yhteen esimerkiksi, kun isompi kappale hajosi.

Asteroidin osaset syntyivät isommasta kappaleesta esimerkiksi supernovan räjähtäessä. Törmäyksessä kahden tai useamman kappaleen ytimet olisivat yhtyneet ja jäätyneet pitkulaiseen muotoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla