Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser
Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Asteroidi ’Oumuamua tuli Maan lähelle aurinkokuntamme ulkopuolelta ja on nyt jo yli 300 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Asteroidi ulkoavaruudesta lensi aurinkokuntaamme lokakuussa, ja se paljastui oudosti sikarin muotoiseksi. Asteroidi sai nimen ‘Oumuamua, joka tarkoittaa havaijin kielellä viestinviejää.

Tähtitieteilijät haluavat nyt tarkistaa, onko asteroidissa merkkejä vieraasta sivilisaatiosta tai Maan ulkopuolisesta älystä.

Asteroidia tutkii loppuviikosta iso Green Bankin radioteleskooppi läntisessä Virginiassa Yhdysvalloissa, kertoo The Guardian.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Radioteleskooppi seuraa asteroidia keskiviikosta alkaen ainakin kymmenen tuntia. Merkkejä etsitään neljällä eri radiotaajuudella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Asteroidista voisi löytyä esimerkiksi radiolähde”, sanoo tähtitieteen professori Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Hän on mukana Breakthrough Listen -hankkeessa, joka etsii vieraan älyn merkkejä avaruudesta.

Breakthrough Listen -hanke perustettiin 2015. Se etsii elämän merkkejä planeetoilta, joita on löydetty ja löydetään miljoonalta lähimmältä tähdeltä. Hanketta rahoittaa venäläinen miljardööri Juri Milner.

”On outoa, että ensimmäinen kappale, jonka havaitsemme tulevan aurinkokuntamme ulkopuolelta, on tuon muotoinen”, sanoo Loeb.

”Jos siinä on mitään keinotekoista, saamme siitä selvää. Melko varmasti se on tavallinen kappale”, sanoi Loeb The Guardian -lehden mukaan.

Tähtitieteilijät pystyivät päättelemään asteroidin radasta, että se tuli aurinkokuntamme ulkopuolelta. Jonkin kappaleen painovoima on sinkauttanut sen tähtienväliseen avaruuteen.

‘Oumuamuan muoto mietityttää tähtitieteilijöitä. Samanlaista ei ole tavattu aurinkokunnassamme.

Vaikka signaalia maan ulkopuolisesta älystä ei saataisikaan, saa radioteleskoopilla lisää tietoa kohteesta. Vielä ei tiedetä, onko sillä vettä ja kaasuja.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31287

offmind kirjoitti:
Miten niin? Lähtönopeus olisi suuri, mutta eihän se sitä olisi enää 100-200AU:n etäisyydellä. Nopeusero kohteen kanssa ei välttämättä olisi enää kovin suuri.

https://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/1711/1711.03155.pdf .

Tuossa on useampikin skenaario mahdolliselle luotaimelle.

Niin ja se realistinen toimii jotakuinkin noin kuin sanoin. Sanotaan lähtö noin 2030 ja käytettävissä nykyteknologia ja luotainprojektille mielekäs budjetti (esim. SLS ei ole mahdollinen, vaikka se olisikin olemassa silloin).

Jos mennään alle 10 km/s kohtaamisnopeuksille,  lentoaika on reippaasti päälle 30 vuotta. Ei vaikuta kovin realistiselta menemään rahoituksen jakelijoiden prosesseista läpi.

Neutroni kirjoitti:
Kerropa ensin miten ajattelit luotaimen säilyttävän nopeutensa suhteessa Aurinkoon? Esim. New Horizon laukaistiin matkaan suuremmalla nopeudella kuin yksikään toinen luotain siihen mennessä, mutta 100AU:n etäisyydellä se paarustaa enää 13km/s. Hitaammin kuin Voyager 1.

Luotaimella on hyperbeliradalla tietty "excess velocity", eli nopeus, jonka alle se vauhti ei hidastu. Käytännössä järjellisellä lentoajalla ei voida mennä kovin pieniin nopeuksiin.

Lainaus:
Mikä hiton Oumuamuaa kuvaava luotain? Sellaista ei ole olemassa eikä kukaan tiedä millainen tutkimuslaitteisto sellaisessa olisi mahdollinen.

No emmekö me siitä juuri keskustele mikä olisi mahdollista.

Lainaus:
Tuon em. New Horizonin tieteellisen laitteiston massa on noin 30 kg ja jos siinä oletetussa luotaimessa olisi mahdollisuus vastaavaan, niin eiköhän se riittäisi ihan kohtuullisiin havaintolaitteisiin (NH on lähes 20 vuoden takaista tekniikkaa).

Eivät astronomiset kamerat ole 20 vuodessa mihinkään muuttuneet. Ne ovat jotakuinkin niin hyviä kuin kvanttielektrodynamiikan mukaan voi olla.

New Horizon varmaan suoriutuisi kuvaamisesta jotenkin, mutta sen kokoisen laitteen saaminen Oumuamualle ihmisiässä ei kuulosta realistiselta. Sitten jonkun noista spekulatiivisista tekniologioista pitäisi realisoitua, eikä ole mitään syytä olettaa, että se tapahtuu lähivuosikymmeninä.

 

Lainaus:
Neutroni kirjoitti:
Jos etäisyys muuttuu valotuksen aikana, luotaimen asento ei voi kompensoida kuvan muuttumista.

Tuollainenhan on normaalia luotainten tuottamassa informaatiossa. Jos tiedetään miksi kuva muuttuu niin muutos voidaan filtteröidä (inversio, tai jotain)

Ei sellaisia käytetä kuviin. Normaalisti ei kuvata sellaisilla geometrioilla, joihin liittyy suuri säteisnopeus. Vaakasuoraa nopeustta kompensoidaan sillä rotaatiolla. Sekin toimii vain, jos kameran kulma muuttuu vähän kuvauksen aikana, koska kuvataso kiertyy ja pikselien paikat eivät muutu.

Oumuamuan kuvaamiseen pitäisi luultavasti kehittää jokin tuollainen uusi tekniikka, jossa suuresta määrästä lyhyellä valotusajalla eri paikoista kuvattuja erittäin karkeita kuvia lasketaan terävämpi kuva. Se vaatisi järeää prosessointikykyä, eli järeää virtalähdettä. Tuolta etäisyydeltä ei voi lähettää tuhansia kuvia Maahan prosessoitavaksi.

Lainaus:
Idea ei ehkä ole se, että se kuvitteellinen luotain kuvaisi vain miljoonien kilometrien etäisyydeltä :-D

No miksi sitten otit sen puheeksi, kuinka kaukaa joku luotain on kuvannut kohteensa.

Lainaus:
Avaruusluotaimethan kuvaavat tähtiä rutiininomaisesti navigointitarkoituksiin.

Kyllä minä sen tiedän. Mitta niitä käytetään täysin päinvastaisesta syystä, mitä tässä halutaan. Tähti on hyvä suuntakiintopiste, koska se on niin kaukana, että sen suunta ei muutu vaikka luotain liikkuisi 100 vuotta 100 km/s vauhdilla. Mutta kappale, josta otetaan lähikuvia surella nopeudella lähiohitettaessa, näkyy koko ajan eri kulmassa. Ja jos halutaan metrin resoluutio ja nopeutta on 10-20 km/s ja paikalla on lähes pimeää, niin se ei toimi perinteisillä kuvaustekniikoilla.

Lainaus:
Saa ny nähdä. Seuraavien 5 vuoden aikana ehtii tapahtua kaikenlaista. NASA ei tietenkään saa aikaan mitään, mutta se pulju ei ole ainoa vaihtoehto.

Joo, Kyllä se teekkarien rakettipulju varmaan yllättää, ja tekee opintotuilla harrasteprojektina luotaimen, joka käy hakemassa näytteen ja pystyttämässä rahoittajan kunniaksi Kelan lipun kappaleelle.

Lainaus:
Joo joo, mutta tuo "pääsääntö" tarkoittaa dogmaattisuutta. Tiede etenee anomalisten havaintojen kautta jollaisesta nytkin on kyse ja joskus jopa vanhat säännöt ovat menneet uusiksi.

En minä ole väittänyt dogmaattisesti yhtään mitään. Mutta niin kauan kuin erityisiä todisteita ei ole, epäselviä havaintoja ei julisteta mullistaviksi ihmeellisyyksiksi. Ja jos ei ole taloudellisesti tai teknisesti mahdollista saada erityisiä todisteita, niin sitten se homma jää auki. Niin kuin tässäkin tulee käymään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla