Ultraäänikuvassa sikiö seuraa kohdun seinän läpi paistavaa valokuviota. Kuva: Kirsty Dunn & Vincent Reid
Ultraäänikuvassa sikiö seuraa kohdun seinän läpi paistavaa valokuviota. Kuva: Kirsty Dunn & Vincent Reid

Sikiö reagoi etenkin kasvoja muistuttavien valokuvioiden liikkeeseen.

Tiedetään, että sikiöt voivat aistia äitinsä äänen, ja äänen kuuleminen vaikuttaa aivojen kehitykseen lapsen synnyttyä.

Nyt Lancasterin yliopiston tutkijat ovat havainneet jotain todella yllättävää: sikiöt voivat aistia myös valoa äidin vatsan läpi ja seurata katseellaan kasvonkaltaisia valokuvioita. Havainto julkaistiin Current Biology -lehdessä.

Tutkimuksessa oli mukana 39 sikiötä, kaikki 34. raskausviikolla. Tutkijat heijastivat kohdun seinämän läpi kirkkaalla valolla muodostettuja kolmiokuvioita, jotka mallintavat hyvin yksinkertaisesti ihmisen kasvonmuotoja.

Osa kasvokuvioista oli oikein päin ja osa ylösalaisin. Tutkijat seurasivat sikiön reaktioita 4d-ultraäänellä, joka näyttää sikiön liikkeet reaaliajassa.

Sikiöt reagoivat oikein päin oleviin kasvokuvioihin huomattavasti useammin kuin ylösalaisin käännettyihin ja seurasivat niitä katseellaan aivan kuten pienet vauvatkin tekevät.

”Vuosikymmeniä on tiedetty, että vauvat kiinnittävät katseensa mieluiten kasvoihin tai kasvonkaltaisiin muotoihin, mutta kukaan ei ole aiemmin yrittänyt selvittää, onko näin myös sikiöillä”, sanoo tutkimuksen johtaja, professori Vincent Reid Lancasterin yliopistosta.

Tutkijat ajattelivat aluksi, että sikiö reagoisi kaikkiin valokuvioihin siksi, että ne ovat sille uusia. Ne olisivat siis seuranneet katseellaan yhtä lailla ylösalaisin olevia kuvioita kuin oikein päin olevia. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan sikiöt kiinnittivät huomiota lähinnä oikein päin oleviin kuvioihin.

Löydös ei suinkaan tarkoita, että sikiö voisi havainnoida lähellä olevia ihmisiä äidin vatsan läpi. Kirkas valo kuitenkin läpäisee vatsanpeitteet. Tutkimus osoittaa myös, että mieltymys kasvoihin on olemassa jo kohdussa.

Professori Reid varoittaa kuitenkin raskaana olevia äitejä osoittelemasta kirkkaita valoja vatsaansa.

Tampereen yliopiston synnytys- ja naistentautiopin professori Johanna Mäenpää pitää tutkimustulosta hyvin yllättävänä.

”Aivan lähellä synnytystä kohtu on kyllä aika venynyt ja sen seinämä on hyvin ohut. Jos äiti ei ole kovin lihava, vatsanpeitteet ovat venyneitä ja niiden läpi valo ilman muuta heijastuu. On siis mahdollista, että sikiö pystyy tällaisia valokuvioita seuraamaan”, Mäenpää sanoo.

Reidin ryhmä aikoo seuraavaksi selvittää, pystyykö sikiö erottamaan myös lukumääriä ja numeroita.

Kolmen ja puolen kuukauden kuuri sisälsi pahoinvointilääkettä, hormoneja ja rintojen pumppausta.

Transsukupuolinen 30-vuotias nainen syötti puolisonsa synnyttämää vauvaa pelkästään omalla rintamaidollaan kuusi viikkoa.

Merkkitapauksesta raportoivat endokrinologit Tamar Riesman ja Zil Goldstein Transgender Health -lehdessä. He työskentelevät Mount Sinainin transsukupuolisen lääketieteen keskuksessa New Yorkissa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun lääketieteellisessä kirjallisuudessa kuvataan sitä, että sukupuolensa miehestä naiseksi vaihtanut on onnistunut imettämään. Tällaisesta on kyllä kiertänyt tarinoita internetissä, mutta niiden todenperäisyydestä ei ole varmuutta.

Nainen haki apua Riesmanilta ja Goldsteinilta, kun hänen hänen kumppaninsa oli yli viidennellä kuukaudella raskaana. Hän oli kiinnostunut rintaruokinnasta, vauvaa odottava puoliso ei.

Aiemmin potilas oli syönyt kuusi vuotta naiselliseksi muuttavia hormoneja, ja nämä hoidot olivat yhä meneillään. Mitään leikkauksia hänelle ei ollut tehty.

Maidon erittymiseen tähtäävä kuuri sisälsi kasvavia annoksia progesteronia ja estradiolia.

Tavallisesti synnyttäneiden naisten maidontuotantoa stimuloi aivolisäkkeen etulohkosta vapautuva hormoni nimeltä prolaktiini, mutta sitä ei ole saatavana synteettisenä valmisteena. Sen sijaan maitorauhasten herättämiseen kokeiltiin pahoinvointilääkettä nimeltä domperidoni.

On näet olemassa kertomuksia siitä, että tämä lääke vauhdittaisi maidontuotantoa. Yhdysvaltain Ruoka- ja lääkevirasto FDA on kuitenkin varoittanut, ettei sitä tulisi käyttää tuohon tarkoitukseen.

Samaan aikaan nainen käytti rintapumppua rintojen stimuloimiseen. Hoidon ansiosta hänelle kasvoivat lääketieteellisen määrittelyn mukaan normaaleilta naisen rinnoilta näyttävät rinnat.

Kuukaudessa niistä alkoi herua maitotippoja. Kolmen kuukauden kuurin jälkeen maitoa valui yhteensä 227 grammaa päivässä.

Kun vauva syntyi, nainen pystyi ruokkimaan vauvaa pelkästään rintamaidolla kuusi viikkoa. Sen ajan lääkäri varmisti, että pienokainen oli terve ja kehittyi normaalisti.

Tämän jälkeen vauva alkoi saada myös äidinmaidonvastiketta, koska rintamaito ei riittänyt. Nainen jatkaa imettämistä.

Se, että transnainen tuottaa maitoa, ei itse asiassa ole yllätys. Monet lääkärit ovat havainneet, että hormoniterapia johtaa rintojen kasvamiseen.

Ei ole mitään syytä, mikseivät tällaisten rintojen maitorauhaset toimisi kuten muillakin naisilla, sanoi transsukupuolisten hoitoon erikoistunut Joshua Safer Bostonin yliopistosta New Scientistille.

On epäselvää, missä määrin määrin lääke ja hormonit tukivat maidontuottoa.

”Pelkästään rintojen stimulaatio voisi riittää”, Safer totesi.

Jos hoito osoittautuu turvalliseksi ja tehokkaaksi, se voi auttaa myös naisia, joilla on vaikeuksia imetyksessä ja naisia, jotka adoptoivat vauvan.

Transnaisen rintamaitoa ei kuitenkaan ole tutkittu. Vielä ei tiedetä, onko sen koostumus sama kuin raskauden kokeneiden ja synnyttäneiden naisten maidon. Siitäkään ei ole aavistusta, miten uudella tavalla tuotettu maito vaikuttaa vauvaan pitkällä ajalla.

Siksi hoitoa ei vielä voi suositella kenellekään, vaikka se vaikuttaakin lupaavalta.

Puhdistusaineet, deodorantit, maalit ja muut haihtuvat kemikaalit lisäävät vaarallisia pienhiukkasia ja epäterveellistä alailmakehän otsonia.

Terveyttä vaarantaville ilmansaasteille on paljastunut yllättävä lähde: öljystä valmistetut kuluttajatuotteet saippuasta maaleihin.

Niistä haihtuvat yhdisteet lisäävät ulkoilmaan päästessään pienhiukkasten ja alailmakehän otsonin muodostusta jo yhtä paljon kuin autojen päästöt, paljasti Science-lehdessä julkaistu tutkimus.

Otsoni on hengitettynä epäterveellistä, ja ilman pienhiukkaset ovat teollisuusmaissa terveydelle kaikkein vahingollisin ympäristötekijä.

Pienhiukkaset kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin ja pystyvät tunkeutumaan keuhkorakkuloihin, pienimmät jopa verenkiertoon. Ne aiheuttavat hengityselinsairauksia ja lisäävät esimerkiksi sydänkohtauksia ja aivoverenkierron häiriöitä.

Pienhiukkasten parhaiten tunnettu lähde on palaminen. Niitä tulee suoraan savupiipuista ja pakoputkista.

Lisäksi pienhiukkasia muodostuu ilmakehän kemiallisissa reaktioissa, joissa on mukana haihtuvia orgaanisia voc-yhdisteitä.

Voc-yhdisteitä haihtuu esimerkiksi sellaisista tuotteista kuin puhdistus- ja pesuaineista, printtereiden painomusteista, kosmetiikasta, maaleista, liimoista, pinnoitteista ja hyönteismyrkyistä. Niitä tulee ilmaan myös autojen pakokaasuista ja haihtuu bensiinistä.

Kuluttajatuotteiden merkitys saastelähteenä on yllättävän suuri siihen nähden, että 95 prosenttia öljyntuotannosta käytetään polttoaineisiin ja vain viisi prosenttia muihin tuotteisiin.

Muiden tuotteiden osuus on alkanut korostua sitä mukaa, kun liikenteen päästöt ovat merkittävästi vähentyneet.

”Autot ovat sata kertaa puhtaampia kuin 50 vuotta sitten”, sanoi tutkijaryhmän jäsen Jessica Gilman Yhdysvaltain meren- ja ilmakehän tutkimuslaitoksesta Noaasta Yhydsvaltain tiedeviikolla Austinissa.

Iso osa päästöistä tapahtuu sisätiloissa.

”Niillä voi olla merkittävä vaikutus, vaikka sitä ei ole aiemmin ymmärretty”, sanoi ryhmän toinen tutkija Christopher Cappa Californian yliopistosta Davisista.

Ilmiö näkyi sekä sisä- että ulkoilmasta tehdyissä mittauksissa, joita tutkijat tekivät Los Angelesissa.

Tutkijaryhmä yhdisti tutkimuksessaan teollisuuden tuotantotilastoja, yksityiskohtaista ilmakehän mittausdataa ja sisäilmatutkimuksia.

Tutkijat eivät vielä osanneet ottaa kantaa siihen, pitäisikö öljypohjaisten tuotteiden käyttöä tulosten perusteella vähentää ja mistä olisi paras luopua.

”Emme tiedä vielä. Olemme vasta tiedonhankinnan alkupisteessä”, sanoo Brian McDonald Coloradon yliopistosta Boulderista.

Helppoa haihtuvien kemikaalien hallinta ei ainakaan ole. Ne kuuluvat kehittyneissä maissa lähes jokaisen arkipäivään, ja niiden tehtävä on nimenomaan haihtua.

Puhdistusaineita ja deodorantteja ei ole tarkoitettu jäämään märäksi kelmuksi iholle tai pestävään pintaan.

”Yleensä hyvä pääsääntö on käyttää mahdollisimman vähän erilaisia kemikaaleja”, sanoi Cappa.