SAN FRANCISCO, KALIFORNIA - Autoimmuunisairauksien, kuten nivelreuman ja MS-taudin, syntyyn tarvitaan kaksi asiaa: perinnöllinen alttius ja ympäristössä väijyvä vihollinen, jotka yhdessä harhauttavat immuunipuolustuksen iskemään omaa elimistöä vastaan....

SAN FRANCISCO, KALIFORNIA - Autoimmuunisairauksien, kuten nivelreuman ja MS-taudin, syntyyn tarvitaan kaksi asiaa: perinnöllinen alttius ja ympäristössä väijyvä vihollinen, jotka yhdessä harhauttavat immuunipuolustuksen iskemään omaa elimistöä vastaan. Vieraaksi tekijäksi on tarjottu taudinaiheuttajia, mutta ehkä vastaus piilee osin muualla. Washingtonilaistutkija J. Lee Nelson epäilee syyksi äidin elimistölle vieraita sikiön soluja, joita livahtaa verenkiertoon raskauden aikana. Autoimmuunitaudit ovat huomattavasti yleisempiä naisilla kuin miehillä.

Tauti puhkeaa hedelmällisen iän aikana tai pian sen jälkeen. J. Lee Nelsonin tutkimilla potilailla oli veressään 20 kertaa enemmän sikiön soluja kuin terveillä verrokeilla. Soluja majailee äidin elimistössä vielä vuosikymmeniä lapsen syntymän jälkeen.

Ns. HLA-antigeenit säätelevat immuunivastetta. Niiden avulla elimistö erottaa tunkeilijat omista soluista. Jos äidin ja syntymättömän lapsen HLA-antigeenit ovat osin samoja, äidin riski sairastua autoimmuunitautiin moninkertaistuu. "Sikiön solut välttävät välittömän tuhon, mutta laukaisevat ajan kuluessa kohtalokkaan reaktion", Lee kertoi Yhdysvaltain tiedeviikolla. Hänen mukaansa on mahdollista, että autoimmuunireaktiossa on kyse jopa kolmen sukupolven HLA-antigeenien yhteentörmäyksesta. Myös tulevan isoäidin soluja saattaa yhä lymyillä raskaana olevan naisen elimistössä.