Syntymätön lapsi tunnistaa äitinsä äänen ja erottaa musiikin metelistä, mutta kaikkein korkeimmat taajuudet eivät kanna sen korvaan asti.
Floridalaistutkimuksen mukaan kohtu suodattaa puheesta konsonantit ja musiikista korkeat soinnit. Vain vokaalit ...

Syntymätön lapsi tunnistaa äitinsä äänen ja erottaa musiikin metelistä, mutta kaikkein korkeimmat taajuudet eivät kanna sen korvaan asti.

Floridalaistutkimuksen mukaan kohtu suodattaa puheesta konsonantit ja musiikista korkeat soinnit. Vain vokaalit ja matalataajuiset melodiset osat menevät läpi. "Sikiö ei todennäköisesti kuule musiikkikappaleesta viuluja, rumpujen pärinän kylläkin", kertoo tutkimusta johtanut professori Ken Gerhardt yliopistonsa uutistiedotteessa. Meluisat rock-konsertit eivät silti ilmeisesti häiritse kuulon kehitystä.

Gerhardtin kollega Anthony DeCasper puolestaan arvelee, että äidin puhe kuulostaa sikiön korvaan lähinnä siltä kuin Lauren Bacall kähisisi paksujen verhon takaa. Bacall tunnetaan 1940-luvun elokuvien tummaäänisenä tähtenä, joka loisti Humphrey Bogartin vastanäyttelijänä - ja myöhemmin vaimona - muun muassa elokuvissa Syvä uni ja Kirjava satama.

Havainnot tehtiin lampaan sikiöllä, koska äänet kantautuvat naisen ja uuhen sisällä samalla lailla. Sikiöiden sisäkorvaan asennettiin anturi, joka rekisteröi sieltä aivoihin lähetetyt signaalit.

Suurin osa ihmissikiön äänimaailmasta muodostuu todennäköisesti äidin puheesta, liikkeistä, hengityksestä ja suolen toiminnasta. Jopa hiljainen huone voi tuntua sikiön korvaan meluisalta paikalta. Sikiö ei kuitenkaan kuule läheskään sitä mitä lapset tai aikuiset, koska sen korvat ovat täynnä nestettä. Äänet välittyvät sisäkorvaan kallon luiden kautta.

Tutkimuksen julkaisi Audiology and Neuro Otology ja siitä kerrottiin myös Naturen verkkosivulla.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?