Kuva: David Roseborough, Wikimedia Commons
Kuva: David Roseborough, Wikimedia Commons

Niitä löytyy eri puolilta elimistöä aina aivoja myöten.

Jokainen ihminen on geneettisesti ainutlaatuinen, mutta elimistössämme voi luonnostaan olla myös vieraita genomeja. Raskausaikana naiset voivat saada sellaisen lapseltaan, lapset äidiltään ja kaksoset toisiltaan. Ilmiötä kutsutaan kimerismiksi.

Tavallisimmin suunta on sikiöstä äitiin. Eri tutkimuksissa sikiön soluja on löydetty raskauden viimeisellä kolmanneksella äidin kudoksista 40–70 prosentilla naisista.

Siirto ei jää ohimeneväksi lainaksi. Viime vuonna Fred Hutchinson -syöpätutkimuskeskuksen tutkijat avasivat 59 kuolleen naisen aivot ja löysivät Y-kromosomia sisältäviä poikasoluja 63 prosentilta. Vanhin naisista oli ollut kuollessaan 94-vuotias.

Aivojen lisäksi sikiösoluja on löydetty ainakin verestä, rintakudoksesta ja syöpäkasvaimesta. Viimeksi mainitussa tapauksessa solut olivat tutkijoiden mukaan tulleet korjaamaan kasvaimen runtelemia kudoksia. Myös eläinkokeissa on havaittu, että sikiöltä saadut solut auttavat kudosten uusiutumisessa.

Sikiösolut voivat myös haitata äidin terveyttä. Vaikutus voi olla kiinni sattumasta: siitä, millaisia soluja hän lapseltaan saa.

Jos olet Tieteen tilaaja, lue koko juttu alla olevasta linkistä.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Sikiön soluja pesiytyy äitiin pysyvästi

Neutroni 10.12.2014 klo 21:45 BCK 10.12.2014 klo 17:06 Olisiko tuossa selitys sille, että synnyttäneet (ja imettäneet?) naiset saavat vähemmän rintasyöpiä? Tiede-lehden jutussa arveltiin, että noin voi olla. Toisaalta immuunijärjestelmän hyökkäyksiä noita vieraita soluja kohtaan arveltiin syyksi lisääntyneeseen autoimmuunisairauksien riskiin. Tuosta ilmiöstä olisi siis molemmille osapuolille hyötyä ja haittaa. Tässä artikkeli, jonka mukaan mikrokimerismi lisäisi paksusuolen syöpäriskiä ja...
Lue kommentti