Tarkista valmiutesi Tiede-lehden leikkimielisellä juhlavisalla. 

Syksyn juhlakausi tuntuu alkavan vuosi vuodelta aiemmin. Se johtunee siitä, että me täällä mediassa alamme rummuttaa sitä aina vain ennakoivammin. Ei auta: meillä on sellainen meemi.

Joka tapauksessa saavumme uuteen aikaan hyvinkin pian, sillä kesäaika vaihdetaan normaaliin sunnuntaina 27.10. Heti kohta sen jälkeen se juhlakausikin sitten viriää.

Jollei erityisen varhaisia pikkujouluja osu kohdalle, kauden avaa halloween, jota vietetään... Niin, koskas sitä nyt sitten vietetäänkään?

Asia riippunee siitä, mihin perinteeseen viettäjä haluaa sitoutua. Määritelmänsä mukaisesti halloween on pyhäinpäivän aatto. Isoissa halloween-maissa, kuten Yhdysvalloissa, sitä vietetään vakiopaikalla 31.10., koska pyhäinpäiväksi on fiksattu 1.11.

Tuota juhlintapäivämäärää suositteli myös Suomessa jo viime vuosituhannen lopussa Erikoiskaupan Liitto.

Toisaalta jos oikein innostuu, halloweenia voi juhlia tänä vuonna vaikka kaksi päivää putkeen. Suomessa pyhäinpäivä on nimittäin liikkuva pyhä, ja sitä vietetään lokakuun 30. päivää seuraavana lauantaina, joka tänä vuonna on 2.11. Suomalainen pyhäinpäivän aatto on siis tänä vuonna 1.11.

Mutta mistäs se halloween oikein juontaakaan? Tätä ja muita syksyn juhliin liittyviä asioita voit pohtia alla olevan visan parissa. Vastaatpa oikein tai väärin, tarjoamme lisätietoa.


Kuka keksi halloweenin?

 A En jaksa miettiä, kun on niin pimeää, ettei näe mörköäkään.

 B No krääsäkauppiaat tietysti.

 C Se kypsyi kansojen sulatusuunissa.

Miksi juhlimme itsenäisyyspäivää itsenäisyyspäivänä mutta joulua jouluaattona?

A Emme kerta kaikkiaan malta odottaa lahjoja joulupäivään asti.

B Haluamme pönöttää juhlapäivinä mutta irrotella aattoina.

C Jouluna on pakko aloittaa ajoissa, että jaksaa koko ruokalistan läpi.


Miksi tonttua sanotaan tontuksi?

A Tämän nyt tietää tonttukin.

B Se on vastuuhenkilölle sopiva nimitys.

C Tip tap tip tap tipe tipe tip tap.

 

 

 

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?