Simpanssia kannusti lähinnä oman herkkupalan saaminen. Kuva: Kimmo Taskinen HS
Simpanssia kannusti lähinnä oman herkkupalan saaminen. Kuva: Kimmo Taskinen HS

Kokeissa ne toimivat toisten hyväksi vain, jos hyötyivät siitä itse.

Aiemmat havainnot simpanssien epäitsekkyydestä saattoivat olla vahinkoja, esittää brittiläis-saksalainen tutkijaryhmä.

Kädellistutkijat ovat raportoineet apinoiden auttavan toisiaan eri tavoin. Tuoreen tutkimuksen mukaan ne eivät piittaakaan lajitovereidensa hyvinvoinnista tuon taivaallista.

Tyly totuus paljastui, kun Claudio Tennie Birminghamin yliopistosta kollegoineen ryhtyi selvittämään, miten syvää ja säännönmukaista simpanssien oletettu epäitsekkyys oikein on.

He testasivat asiaa näppärän koesarjan ja 13 Ugandan Ngamba-saarella asuvan simpanssin avulla. Simpansseille annettiin mahdollisuus irrottaa avaustappi laatikosta, joka sisälsi pähkinöitä.

Kuuden eläimen kohdalla salvan irrottaminen aiheutti sen, että tutulle simpanssille ropisi pähkinöitä. Itse ne eivät saaneet mitään.

Seitsemälle muulle koe-eläimelle tapin irrottaminen tarkoitti sitä, että naapuritkin jäivät herkuitta.

Vaikka kaikki simpanssit selvästi näkivät, että niiden tekemä valinta joko auttoi tai haittasi muita, niiden käyttäytyminen ei muuttunut suuntaan tai toiseen.

Jatkokokeessa tapin irrottaminen vaikutti simpanssin omaan herkkuannokseen. Nyt käyttäytyminen muuttui: simpanssi avasi salvan, jos siitä seurasi sille vatsantäytettä, muuten se jätti tapin paikoilleen.

Tutkijoiden mukaan aiempi näyttö apinoiden toisten hyväksi toimimisesta on saattanut olla pelkkää illuusiota. ”Avuliaisuus” on voinut olla oman edun tavoittelun sivutuote, eli juontua huonosta koeasetelmasta.

Ihmisen kyky epäitsekkyyteen ei ehkä olekaan kovin vanha, tutkijat arvelevat.

”On esitetty, että ihmisten altruismin juuret ulottuvat yhteiseen esivanhempaamme simpanssien kanssa. Tuloksemme kuitenkin haastaa tämän näkemyksen”, tutkija Keith Jensen toteaa Manchesterin yliopiston tiedotteessa.

“Koesimpanssimme eivät toimineet toisten hyväksi, elleivät ne itse hyötyneet siitä”, Claudio Tennio tarkentaa Birminghamin yliopiston tiedotteessa.

”Apinat eivät olleet sen enempää altruistisia kuin pahanilkisiäkään. Ne olivat välinpitämättömiä.”

Tutkijoiden mukaan tämä vihjaa, että epäitsekkyys kehittyi myöhään evoluutiossa eli vasta sen jälkeen, kun eriydyimme simpansseista.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.