Simpanssi älyää toisen simpanssin toimintaa. Kuva: Thomas Lersch/Wikimedia Commons
Simpanssi älyää toisen simpanssin toimintaa. Kuva: Thomas Lersch/Wikimedia Commons

Apinaserkkujen menestyksen takana on kilpailuhenkisyys ja välittömyys.

Simpanssit ylsivät strategista päättelyä vaativassa pelissä nopeasti ihannetulokseen, jota ihmiset sitä vastoin eivät onnistuneet saavuttamaan. Näin raportoi ryhmä kädellistutkijoita ja käyttäytymistaloustieteilijöitä Scientific Reports -lehdessä.

Ihmiset ja simpanssit pistettiin tekemään kukin lajitoverinsa kanssa niin sanottua tutkintapeliä (englanniksi inspection game), jota käytetään peliteorian kokeissa. Siinä pelaaja painaa tietokoneen ruudun vasemmalla tai oikealla laidalla olevaa sinistä laatikkoa. Kun molemmat pelaajat ovat valinneet laatikkonsa, tietokone näyttää mitä vastapelaaja oli valinnut. Näin pelataan 200 kierrosta.

Pelaajilla oli vastakkaiset roolit: toisen tavoitteena oli valita eri laatikko ja toisen sama laatikko kuin vastapelaajalla. Onnistumisesta ihminen saa palkaksi kolikon, simpanssi omenan palan. Pelaajien siis pitää osata ennakoida vastapelaajan valintastrategia.

Vastaavanlaisia tilanteita löytyy myös tosi elämästä, kertoo kalifornialaisen Caltech-yliopiston tutkija Peter Bossaerts yliopistonsa tiedotteessa. Pelin ilmentämää ajattelua tarvitsee esimerkiksi työntekijä, joka haluaa pelata työajalla tietokonepelejä. Hänen täyty osata ennakoida esimiehensä liikkeet, jotta ei jäisi kiinni puuhastaan. Esimiehen taas pitää osata toimia niin, ettei työntekijä pysty ennakoimaan hänen valvontaiskujaan.

Tutkimuksessa ihmisten osuuden kokeista suorittivat japanilaiset opiskelijat, jotka saivat palkinnoksi kourallisen jenejä, sekä hieman eri asetelmalla ryhmä guinealaisia miehiä. Heidän palkintonsa olivat elintasoon nähden tuntuvampia. Simpanssit olivat japanilaisen Kioton yliopiston kädelliskeskuksen asukkaita.

Jos molemmat tutkintapelin pelaajat pelaavat strategisesti, on olemassa tietyt rajat sille, kuinka usein voi voittaa. Rajaa kutsutaan Nash-tasapainoksi keksijänsä, matemaatikko John Nashin mukaan.

Kokeissa ihmiset pelasivat yhtä hyvin kuin aiemmissakin tutkimuksissa. He oppivat hitaasti ennakoimaan vastapelaajan valintoja mutta eivät milloinkaan päässeet ihannetulokseen eli Nash-tasapainoon.

Simpanssit pärjäsivät paremmin. Ne oppivat pelin nopeasti ja ylsivät lähestulkoon ihannetulokseen. Näin kävi silloinkin, kun tutkijat muuttivat pelaajien rooleja tai palkitsemisen painotuksia.

Simpanssien ja ihmisten suorituseroa voi selittää useampikin seikka. Simpansseilla on ensinnäkin erinomainen työmuisti. Tietyissä työmuistia mittaavissa testeissä ne päihittävät ihmisen mennen tullen.

Simpanssien kilpailullisuus on myös toista luokka kuin ihmisten, jotka ovat puolestaan selvästi yhteistyöhenkisempiä. Nuoret simpanssit harjoittelevat jatkuvasti kilpailutaitojaan erilaisissa mittelöissä. Ihminen taas tekee strategista yhteistyötä paljolti kielen välityksellä, ja koska kielen käyttö ei ollut mahdollista kokeissa, ihminen ei voinut pärjätä parhaalla mahdollisella tavalla.

Kielen takia ihminen myös käsittelee yksinkertaisempia kognitiivisia tehtäviä abstraktimmin ja vähemmän automaattisesti kuin simpanssi. Tämäkin ero on voinut antaa apinaserkulle etulyöntiaseman strategiapelissä.

Videolla Kioton yliopiston simpanssit pelaavat tutkintapeliä:

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Simpanssit voittivat ihmiset strategiapelissä

13.06.2014 klo 18:46 Pistetäänpä simpanssit ja ihmiset pelaamaan Age of Empiresiä ja katsotaan, kumpi voittaa. Ehkäpä on niin, että hyvin yksinkertaisissa tilanteissa apinat ovat vaistomaisesti näppärämpiä, kun taas ihmisluontoon kuuluu vaistojen hillitseminen ja kehittyneempi ja syvällisempi ajattelu ja analysointi - joka tietysti vie enemmän aikaa? Samalla ihmisyksilöiden eroavaisuudet henkisen suorituskyvyn suhteen lienevät suhteellisesti suurempia kuin simpansseilla; hyvin älykkään ihmisen...
Lue kommentti