Simpanssi älyää toisen simpanssin toimintaa. Kuva: Thomas Lersch/Wikimedia Commons
Simpanssi älyää toisen simpanssin toimintaa. Kuva: Thomas Lersch/Wikimedia Commons

Apinaserkkujen menestyksen takana on kilpailuhenkisyys ja välittömyys.

Simpanssit ylsivät strategista päättelyä vaativassa pelissä nopeasti ihannetulokseen, jota ihmiset sitä vastoin eivät onnistuneet saavuttamaan. Näin raportoi ryhmä kädellistutkijoita ja käyttäytymistaloustieteilijöitä Scientific Reports -lehdessä.

Ihmiset ja simpanssit pistettiin tekemään kukin lajitoverinsa kanssa niin sanottua tutkintapeliä (englanniksi inspection game), jota käytetään peliteorian kokeissa. Siinä pelaaja painaa tietokoneen ruudun vasemmalla tai oikealla laidalla olevaa sinistä laatikkoa. Kun molemmat pelaajat ovat valinneet laatikkonsa, tietokone näyttää mitä vastapelaaja oli valinnut. Näin pelataan 200 kierrosta.

Pelaajilla oli vastakkaiset roolit: toisen tavoitteena oli valita eri laatikko ja toisen sama laatikko kuin vastapelaajalla. Onnistumisesta ihminen saa palkaksi kolikon, simpanssi omenan palan. Pelaajien siis pitää osata ennakoida vastapelaajan valintastrategia.

Vastaavanlaisia tilanteita löytyy myös tosi elämästä, kertoo kalifornialaisen Caltech-yliopiston tutkija Peter Bossaerts yliopistonsa tiedotteessa. Pelin ilmentämää ajattelua tarvitsee esimerkiksi työntekijä, joka haluaa pelata työajalla tietokonepelejä. Hänen täyty osata ennakoida esimiehensä liikkeet, jotta ei jäisi kiinni puuhastaan. Esimiehen taas pitää osata toimia niin, ettei työntekijä pysty ennakoimaan hänen valvontaiskujaan.

Tutkimuksessa ihmisten osuuden kokeista suorittivat japanilaiset opiskelijat, jotka saivat palkinnoksi kourallisen jenejä, sekä hieman eri asetelmalla ryhmä guinealaisia miehiä. Heidän palkintonsa olivat elintasoon nähden tuntuvampia. Simpanssit olivat japanilaisen Kioton yliopiston kädelliskeskuksen asukkaita.

Jos molemmat tutkintapelin pelaajat pelaavat strategisesti, on olemassa tietyt rajat sille, kuinka usein voi voittaa. Rajaa kutsutaan Nash-tasapainoksi keksijänsä, matemaatikko John Nashin mukaan.

Kokeissa ihmiset pelasivat yhtä hyvin kuin aiemmissakin tutkimuksissa. He oppivat hitaasti ennakoimaan vastapelaajan valintoja mutta eivät milloinkaan päässeet ihannetulokseen eli Nash-tasapainoon.

Simpanssit pärjäsivät paremmin. Ne oppivat pelin nopeasti ja ylsivät lähestulkoon ihannetulokseen. Näin kävi silloinkin, kun tutkijat muuttivat pelaajien rooleja tai palkitsemisen painotuksia.

Simpanssien ja ihmisten suorituseroa voi selittää useampikin seikka. Simpansseilla on ensinnäkin erinomainen työmuisti. Tietyissä työmuistia mittaavissa testeissä ne päihittävät ihmisen mennen tullen.

Simpanssien kilpailullisuus on myös toista luokka kuin ihmisten, jotka ovat puolestaan selvästi yhteistyöhenkisempiä. Nuoret simpanssit harjoittelevat jatkuvasti kilpailutaitojaan erilaisissa mittelöissä. Ihminen taas tekee strategista yhteistyötä paljolti kielen välityksellä, ja koska kielen käyttö ei ollut mahdollista kokeissa, ihminen ei voinut pärjätä parhaalla mahdollisella tavalla.

Kielen takia ihminen myös käsittelee yksinkertaisempia kognitiivisia tehtäviä abstraktimmin ja vähemmän automaattisesti kuin simpanssi. Tämäkin ero on voinut antaa apinaserkulle etulyöntiaseman strategiapelissä.

Videolla Kioton yliopiston simpanssit pelaavat tutkintapeliä:

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Simpanssit voittivat ihmiset strategiapelissä

13.06.2014 klo 18:46 Pistetäänpä simpanssit ja ihmiset pelaamaan Age of Empiresiä ja katsotaan, kumpi voittaa. Ehkäpä on niin, että hyvin yksinkertaisissa tilanteissa apinat ovat vaistomaisesti näppärämpiä, kun taas ihmisluontoon kuuluu vaistojen hillitseminen ja kehittyneempi ja syvällisempi ajattelu ja analysointi - joka tietysti vie enemmän aikaa? Samalla ihmisyksilöiden eroavaisuudet henkisen suorituskyvyn suhteen lienevät suhteellisesti suurempia kuin simpansseilla; hyvin älykkään ihmisen...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä