Merien simpukat päästävät hämmästyttäviä määriä metaania, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus on 28 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Merien simpukat päästävät hämmästyttäviä määriä metaania, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus on 28 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Itämeren simpukoiden ja monisukasmatojen metaanipäästöt ovat samaa tasoa kuin 20 000 lehmällä.

Itämeren simpukat ja pienet nivelmadot päästelevät metaania jopa niin terhakasti, että merialueen kasvihuonekaasupäästöistä kymmenen prosenttia selittyy käytännössä simpukoiden ja matojen piereskelyllä.

Yllättävän havainnon tekijät brittiläisen Cardiffin ja Tukholman yliopistojen tutkijat.

Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jonka ilmastoa lämmittävä vaikutus on 28-kertainen hiilidioksidiin verrattuna, vaikka metaania toki on ilmakehässä paljon vähemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Kuulostaa hassulta, mutta merenpohjan pienet eläimet toimivat käytännössä kuin lehmät navetassa. Niidenkin suolistobakteerit tuottavat metaania ilmakehään”, selittää biogeokemian tutkija Stefano Bonaglia Tukholman yliopistosta BBC:n haastattelussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lehmien ruoansulatus tuottaa ilmakehään metaania. Itämeren simpukoiden ja matojen metaanipäästöt vastaavat tutkijoiden mukaan 20 000 lypsylehmän tuottamia kaasuja. Se on varsin paljon, etenkin kuin Itämeri kattaa maailman meristä vain 0,1 prosenttia.

Merenpohjan eläimet päästävät myös pieniä määriä typpioksiduulia eli ilokaasua. Myös sitä syntyy luonnostaan kotieläinten lannasta.

Typpioksiduulin ilmastoa lämmittävä vaikutus hiilidioksidiin nähden on jopa 265-kertainen.

”Maailman mittakaavassa sinänsä harmittomina pidetyt simpukat saattavat itse asiassa tuottaa ilmakehään käsittämättömiä määriä kasvihuonekaasuja, mitä ei aiemmin ole havaittu”, kertoo geomikrobiologian tutkija Ernest Chi Fru Cardiffin yliopistosta tiedotteessa.

Tutkijat analysoivat kaasuja, molekyylejä ja isotooppeja merenpohjan sedimenteistä. He vertasivat tuloksia kerrostumiin, joissa ei ollut simpukoita ja muuta makrofaunaa eli yli millimetrin kokoisia selkärangattomia eläimiä.

Simpukoita ja matoja sisältävät maa-aines tuotti kahdeksan kertaa enemmän metaania kuin maa-aines, jossa näitä eläimiä ei ollut.

Vaikka simpukoiden kaasupäästöistä tuskin kannattaa huolestua, voi tuloksella olla merkitystä simpukanviljelyyn. Simpukat voisivat periaatteessa torjua Itämeren rehevöitymistä. Ne suodattavat vettä tehokkaasti ja puhdistavat siitä fosforia ja typpeä.

Tutkijat huomauttavat, että simpukoiden metaanipäästöt tulisi ottaa huomioon, jos simpukoita aiotaan viljellä merissä suurissa määrin.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports ja sen voi lukea täältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla