Simpukan läpileikkaus ja sen kerrokset näyttävät tutkijalle, kuinka simpukka eli ja kasvoi vuodenaikojen mukaan 70 miljoonaa vuotta sitten. Nuoli näyttää kasvun suunnan. Punaiset pisteet näyttävät kasvun yhden vuoden aikana. Siniset pisteet kuvaavat kahden viikon jaksoja. Kuva: AGU
Simpukan läpileikkaus ja sen kerrokset näyttävät tutkijalle, kuinka simpukka eli ja kasvoi vuodenaikojen mukaan 70 miljoonaa vuotta sitten. Nuoli näyttää kasvun suunnan. Punaiset pisteet näyttävät kasvun yhden vuoden aikana. Siniset pisteet kuvaavat kahden viikon jaksoja. Kuva: AGU

Kuun vuorovedet eli vuoksi ja luode pidentävät yhä Maan vuorokautta mutta hyvin, hyvin hitaasti.

Maapallon päivät olivat erilaisia 70 miljoonaa vuotta sitten. Dinosaurukset elivät vielä silloin. Ne kokivat yhden vuoden aikana 372 päivää ja yötä. Nythän vuodessa on 365 päivää.

Vuorokausi kesti aikoinaan 23 ja puoli tuntia, ja siitä kertyy enemmän päiviä vuoteen. Vuoden mitta ei ole muuttunut.

Tämän vuodenkulun päätteli joukko tutkijoita kivettyneistä simpukoista, joita he kaivoivat esiin vuoristossa Omanissa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tutkijat selvittivät fossiileista yhden simpukan kasvua. Simpukka Torreites sanchezi eli yli yhdeksän vuotta silloisen tropiikin rannikkovesissä. Se on kuollut sukupuuttoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nyt seutu on Omanin vuoristoa. Meren muutos vuoristoksi johtuu mannerlaattojen liikkeistä.

Muinaisen simpukan koko elämä ja sen kasvukäyrät näkyivät sen kivettyneessä kuoressa.

Kasvukäyrissä erottuu jopa simpukan elämän yksi kasvupäivä ja sen pituus. Tutkijat päättelivät siitä päivän pituudeksi muinoin 23,5 tuntia.

Simpukka kasvoi tiheässä riuttamaisessa muodostelmassa vähän kuin osterit nyt. Ne elivät merivedessä, joka oli useita asteita nykyistä lämpimämpi.

Tietoa simpukan elinoloista saatiin poraamalla laserilla simpukan pintaan pieniä reikiä. Ne olivat läpimitaltaan vain millimetrin sadasosan kokoisia. Laser ja eri analyysit antoivat tarkempaa tietoa simpukan kasvusta kuin mikroskooppi.

Näytteissä oli hivenaineita, jotka kertoivat meriveden lämmöstä ja kemiasta sekä siitä, kuinka kuori muodostui eri vuodenaikoina. Tutkijat saivat samalla esiin myös päivittäin etenevää tietoa simpukan kasvurenkaista, niiden leveydestä sekä vaihteluista vuodenajan mukaan.

”Voimme tosiaan katsoa simpukan yhtä ainoaa päivää, jonka se eli 70 miljoonaa vuotta sitten. Se on hämmästyttävää”, sanoo Niels de Winter tutkimustiedotteessaan.

”Meillä on neljä tai viisi datapistettä yhdestä ainoasta päivästä. Tällaista dataa ei saa juuri koskaan esiin geologisessa tutkimuksessa.”

Winter on geokemisti Belgian vapaassa yliopistossa ja yksi tutkimuksen kirjoittajista. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti AGU:n julkaisu Paleoceanography and Paleoclimatology. Tutkimuksesta kerrotaan myös Phys.org-verkkosivulla.

Jo aiemmin on tiedetty, että maapallon vuorokaudet olivat kauan sitten lyhyempiä. Saatu tulos on kuitenkin tarkin tietoa myöhäisen liitukauden päivistä. Liitukausi päättyi noin 66 miljoonaa vuotta sitten, jolloin myös dinosaurusten tuho alkoi.

Simpukan vuositiedot auttavat ehkä ajoittamaan, miten Kuu syntyi ja miksi sen Maasta etääntymisen vauhti muuttui.

Maan kiertoliike Auringon ympäri määrittää vuoden. Kierto on paljon säännöllisempi kuin Maan pyöriminen akselinsa ympäri. Vuosi on pysynyt samana maapallon historian ajan.

Päivien määrä on lisääntynyt, koska maapallo pyörähti akselinsa ympäri aikoinaan nopeammin. Kuun aiheuttamat vuorovedet eli vuoksi ja vaikuttavat yhä Maan kiertoaikaan akselinsa ympäri.  

Kun Maan kiertoliike akselinsa ympäri hidastuu, Kuu siirtyy samalla kauemmas. Nykyään Kuu etääntyy Maasta noin 3,82 senttimetriä vuodessa.

Tulos on saatu heijastamalla lasersäteitä peileihin Kuun pinnalla. Apollo-kuuhankkeessa Yhdysvallat sai vietyä kaksi astronauttia kerrallaan kuusi kertaa Kuun pinnalle vuosina 1969–1972. Joka lennolla astronautit asensivat Kuun pinnalle peilin, joka heijasti Maasta siihen kohdistetun lasersäteen. Säteen kulkeman ajan perusteella on voitu laskea hyvin tarkasti, mitä vauhtia Kuu etääntyy maapallosta.

Nyt Kuun keskietäisyys Maahan on 384 000 kilometriä. Etäisyys ei ole vakio vaan vaihtelee Kuun hieman soikean kiertoradan takia.

Kuun etääntyminen on nopeutunut ajan myötä. Se ei ole voinut etääntyä tätä samaa vauhtia koko ajan. Jos 3,82 sentin vauhtia laskee ajassa taaksepäin, olisi Kuu syntynyt Maasta noin 1,4 miljardia vuotta sitten.

Lukuisat todisteet viittaavat siihen, että Kuu syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten, kun Maahan törmäsi iso kappale. Tähtitieteilijät käyttävät kappaleesta nimitystä Theia.

Menneen ajan ilmastoa on yleensä voitu kuvailla tuhansia tai kymmenien tuhansien vuosien aikajaksoilla.

Tutkimus tarjosi ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa yhden eliön lyhyeen elämään. Sen avulla voi ehkä yhdistää pitkän ajan ilmastomalleja ja lyhyen ajan säämalleja.

Oikaisu 13.3: Maapallo pyörähti ennen nopeammin, ei hitaammin. Belgian yliopisto on korjattu vapaaksi yliopistoksi.

111
Seuraa 
Viestejä2533

"Päivien määrä on lisääntynyt, koska maapallo pyörähtää akselinsa ympäri nopeammin kuin aikoinaan.

Tämä johtuu siitä, että Kuun aiheuttamat vuorovedet vaikuttavat maapallon meriin ja pintaankin. Vuoksi ja luode hidastavat yhä hitaasti mutta varmasti Maan kiertoa akselinsa ympäri."

🤔🤔🤔

🤔

Ikuista työntävän voiman kierrätystä äärettömässä 3 D avaruudessa joka ei todellakaan laajene tai kaareudu. Laajeneva avaruus on keisari alasti!!!

salai
Seuraa 
Viestejä8089

Eihän tuon artikkelin kirjoittaja muutenkaan ole viitsinyt tarkistuttaa kenelläkään tekstiään (tai edes lukea palautetta Hesarin sivulta):

"Winter on geokemisti Vrijen yliopistossa Belgiassa ja yksi tutkimuksen kirjoittajista."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vrije_Universiteit_Brussel

"Vrije Universiteit Brussel (Brysselin vapaa yliopisto, VUB) on Brysselin kaupungissa, Belgiassa sijaitseva flaaminkielinen yliopisto."

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla