Kenkälaatikon muotoisessa salissa korviin heijastuu paljon ääntä sivuilta, ja se korostaa musiikin dynamiikkaa. Kuvassa Stadthalle Wuppertal. Kuva: Jukka Pätynen
Kenkälaatikon muotoisessa salissa korviin heijastuu paljon ääntä sivuilta, ja se korostaa musiikin dynamiikkaa. Kuvassa Stadthalle Wuppertal. Kuva: Jukka Pätynen

Siellä kuulet selvimmin hiljaisen hiljaisena ja kovan kovana.

Nyt selvisi, miksi suorakulmaiset eli kenkälaatikon muotoiset konserttisalit toimivat klassisessa musiikissa niin hyvin. Musiikin äänenvoimakkuusvaihtelu vaikuttaa elämyksen vahvuuteen, ja suorakulmaisessa salissa kuiskaavien ja pauhaavien osuuksien ero korostuu. Suorakulmainen huone heijastaa ääniä korviin paitsi edestä myös sivuilta, ja ihmisen kuulo erottelee sivuilta kuultuja hiljaisia ja äänekkäitä osuuksia erityisen tehokkaasti. Näin raportoivat suomalaiset tutkijat Pnas-lehdessä.

Kun orkesteri lisää äänenvoimakkuutta, korkeat yläsävelet alkavat voimistua enemmän kuin matalat. Suorakulmainen sali korostaa äänen voimistumista paremmin kuin esimerkiksi pyöreä tai viuhkanmuotoinen. Vaikutus johtuu siitä, että korvat saavat ääntä sivuilta. Tällöin ihminen kuulee herkimmin juuri samat korkeat äänet, jotka orkesterin kovenevassa soitossa lisääntyvät.

Salin ja kuuloaistin yhteisvaikutuksen havaitsivat Jukka Pätynen, Sakari Tervo, Philip Robinson ja Tapio Lokki Aalto-yliopiston Mediatekniikan laitoksesta. He vertasivat äänen dynamiikkaa kymmenessä keskieurooppalaisessa konserttisalissa.

Tutkijat käyttivät äänenstandardoimismenetelmää, joka on kehitetty professori Lokin johtamassa virtuaaliakustiikan tutkimusryhmässä. Elävä orkesteri sovittaa aina soittoaan salin oloihin eikä siksi ole luotettava keino salien vertaamiseen. Siksi äänikuva luotiin erikseen äänitetyistä ja yhdistetyistä soitinten äänistä, jotka soitettiin jokaisessa salissa yli 30:n tarkasti sijoitellun kaiuttimen kautta. Ääntä kuunteli salin keskellä mallinukke, jonka kummassakin korvassa oli mikrofoni.

Korviin tulevaan ääneen vaikuttavat korvalehtien muoto, pään varjostus ja vartalosta tulevat heijastukset. Tutkimus osoitti, että näiden ansiosta sivulta tuleva ääni muuntuu juuri sopivasti niin, että orkesterin dynamiikka korostuu.

Aiemmissa tutkimuksissa kuunteluelämystä ovat analysoineet myös elävät ihmiset, ja Lokin mukaan tilannetta voi verrata viinin arviointiin. Kaksi ihmistä voi kokea saman elämyksen hyvinkin eri tavoin, mutta kun raadissa on vaikkapa 15 ihmistä, alkaa näkyä yhteisiä kokemistapoja. Musiikin kuuntelijat voi mieltymyksiltään karkeasti jakaa kahteen ryhmään. Toiset pitävät tärkeimpänä eri äänten hyvää erottuvuutta, joka tuo yksittäiset soittajat lähelle. Toiset haluavat ennen kaikkea, että ääni ympäröi heidät muhkeana. Kaikkia yhdistää se, että äänen läheisyyden tuntua pidetään parempana kuin kaukaisuuden tuntua.

Wienin Musikvereinin kenkälaatikkosalissa voimakkuuserot kuuluvat suurempina kuin viinitarhan mallisessa Berliinin filharmoniassa. Kuvat: Jukka Pätynen

jussipussi
Seuraa 
Viestejä41750
Liittynyt6.12.2009

Sinfonia soi komeimmin suorakulmaisessa konserttisalissa

Tässä on varmaankin myös "evoluutiolla sormensa pelissä" ihmisen kuulon/äänen suunnan optimoinnin kehittymisen suhteen. Pään "peittovaikutuksilla" eri korviin saapuvien äänisignaalien suhteen on myös merkitystä äänen lähteen etäisyyden arvioinnissa. Jos katsoo korvien muotoa niin ne on optimoitu sivuille ja hieman etu/alaviistoon... Huomiona vielä että laittiataso huomattavan erilainen kahdessa eri esimerkkisalissa. Tämän vaikutuksen käsittely jäi hieman vähemmälle? Käyttäneet mitttauksissa...
Lue kommentti