Vaikka Suomen pintavesissä on varsinkin kesäisin paljon sinilevämyrkkyjä, vesilaitoksilta lähtevässä puhdistetussa vedessä niitä on vain satunnaisesti. Suurin osa myrkyistä poistuu vedestä jo puhdistuksen alkuvaiheessa saostuksen, selkeytyksen ja hiekk...

Vaikka Suomen pintavesissä on varsinkin kesäisin paljon sinilevämyrkkyjä, vesilaitoksilta lähtevässä puhdistetussa vedessä niitä on vain satunnaisesti. Suurin osa myrkyistä poistuu vedestä jo puhdistuksen alkuvaiheessa saostuksen, selkeytyksen ja hiekkasuodatuksen aikana, mutta tehokkain keino on otsonointi ja aktiivihiili-, hidas- tai nanosuodatus. Vesijohtoveden myrkkypitoisuudet jäävät suurimmillaankin alle kymmenesosaan Maailman terveysjärjestön WHO:n ylärajasuositusarvosta.

Tiedot käyvät ilmi Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksesta, jossa etsittiin myrkkypitoisuuksia raakavedestä ja käsittelyprosessien läpäisseestä vedestä. Siihen osallistui 10 vesilaitosta eri puolilta maata. Hanke on osa Suomen Akatemian kolmivuotista ympäristöterveyden tutkimusohjelmaa, joka on juuri päättynyt. Ohjelman tuloksia esitellään tänään Kuopiossa