Yksinhuoltajaäidit onnistuvat lastenkasvatuksessa pariskuntia paremmin, väittää Nature. Tarina on tosi ainakin lintumaailmassa. Yksinäinen seeprapeippomamma ei tuhlaa energiaa työvuoroista kinasteluun, vaan keskittyy jälkeläisiin, joista kasvaa komeita...

Yksinhuoltajaäidit onnistuvat lastenkasvatuksessa pariskuntia paremmin, väittää Nature. Tarina on tosi ainakin lintumaailmassa. Yksinäinen seeprapeippomamma ei tuhlaa energiaa työvuoroista kinasteluun, vaan keskittyy jälkeläisiin, joista kasvaa komeita ja vastakkaiseen sukupuoleen vetoavia aikuisia.

Lancaster yliopistossa työskentelevä Ian Hartley työryhmineen vertaili, kuinka paljon parin kanssa elävät ja toisaalta yksin jääneet emot käyttivät aikaa poikasten hoivaamiseen. Ero oli 25 prosenttia sinkkujen hyväksi. Niiden poikaset löysivät aikuistuttuaan parittelukumppanin muita nopeammin.

Ilmiöön löytyy evolutiivinen selitys. Eläimen perustehtävä on lisääntyä mahdollisimman tehokkaasti. Mitä nopeammin peippo sysää jälkeläisten hoivan jonkun muun kontolle, sitä pikemmin se pääsee paneutumaan uudestaan suvunjatkamiseen.