Sisäisen kellomme aikamerkit eivät osu yksiin yhteiskunnan pakkotahtien kanssa. Kuva: Getty Images
Sisäisen kellomme aikamerkit eivät osu yksiin yhteiskunnan pakkotahtien kanssa. Kuva: Getty Images

Keinovalo ei riitä herättämään bioajastimia päivän toimiin.

Juuri nyt meidän suomalaisten sisäiset kellot ovat kovilla. Myöhäissyksyn aamuina taivaalta ei hankea silmiimme valonsäteitä, jotka virkistäisivät meidät uuteen päivään.

Kohta sisäisiä kellojamme koetellaan lisää. Tulevana viikonloppuna 27.10. siirrämme ulkoiset kellomme kesäajasta talviaikaan. Se merkitsee, että aamunkoitto aikaistuu tunnilla, mutta pian pimeys pitenee ja syvenee entisestään.

Yhden tunnin siirto voi tuntua vähäiseltä, mutta elimistömme ei pysty tuossa tuokiossa vaihtamaan omia aikataulujaan. Sen pitää sopeuttaa toimintonsa, ennen kuin se saa kiinni uudesta rytmistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Syksyn äkillinen rytmin vaihdos kurittaa etenkin kaamosoireisia, ihmisiä, jotka yleensäkin kärsivät valon vähyydestä. Joukko ei ole ihan pieni. Suomalaisista naisista pimeyden takia oirehtii joka viides, miehistä joka kahdeksas, ja joka kymmenes masentunut on kaamosmasentunut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kehon kello seuraa aurinkoa

Elimistömme sopeutumisvaikeuksien alkusyy löytyy lajimme evoluutiosta. Sisäinen kellomme kehittyi seuraamaan aurinkoaikaa, maapallon pyörimisliikkeestä johtuvaa noin 24 tunnin fysikaalista vuorokautta ja sen tuottamia luonnon aikamerkkejä, aamun valkenemista ja illan pimentymistä.

Niitä se seuraa edelleen, vaikka emme enää suinkaan aina herää päivän ensi säteisiin tai valmistaudu levolle pimeyden laskeuduttua. Nykyään yhteiskunta määrää ajat, jolloin teemme töitä, vietämme vapaa-aikaa ja nukumme. Aikavyöhykkeiden avulla yhteiskunta säätää senkin, miten valoisaa milläkin paikkakunnalla on kullakin kellonlyömällä.

Voisi kuvitella, että nykyisessä 24/7-yhteiskunnassa, jossa valot palavat käytännössä aina, pimeys ei olisi ongelma, mutta on se. Keinovalon voima ei riitä aamuisin ajastamaan sisäistä kelloamme.

Normaalin kotivalon valaistusvoimakkuus on noin 100 luksia, kun biokello vaatii vähintään 2 500 luksia, siis 25 tavallisen lampun valovoiman. Vertailun vuoksi: luonnonvalossa on pilvisenäkin päivänä 10 000 luksia.

Epäonneksemme sama valo, joka on liian heikko kellollemme aamulla, on kyllin vahva pitämään sen vedossa ja meidät virkeinä illalla. Jatkamme vapaa-ajan rientoja, emmekä mene nukkumaan silloin, kun kello normaalisti petaisi unta.

Tilastotkin sen todistavat. Joka neljäs nainen ja joka viides mies ei mielestään nuku tarpeeksi.

Terveysriskit lisääntyvät

Kun sisäinen kellomme ei saa tarvitsemaansa aikamerkkiä aamulla eikä illalla, elimistömme potee rytmihäiriöitä, jotka koettelevat terveyttä. Useissa tutkimuksissa sisäisen ja ulkoisen kellon epätahdit on kytketty univaikeuksiin, epäterveelliseen iltasyöntiin ja lihavuuteen sekä moniin sairauksiin, kuten astmaan, masennukseen, syöpiin ja diabetekseen.

Laaja kirjo ei ole ihme, sillä meillä ei ole vain yhtä sisäistä kelloa. Biologisia ajastimia toimii joka puolella elimistöä, ja ne ovat paljon vartijoina.

Sisäiset kellot säätelevät paitsi unta ja valvetta myös aineenvaihduntaa, ruumiinlämpöä, hormonien eritystä, geenien aktiivisuutta, solujen jakautumista ja taudinaiheuttajien torjuntaa.

 

Lue lisää

Lokakuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, missä kaikkialla biokellot raksuttavat, keiden terveyttä epätahdit erityisesti uhkaavat ja mitä tilanteen korjaamiseksi voisi tehdä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

 

26.10.2019. Täsmennetty kellonsiirron ja luonnonajan suhdetta.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä15483

Olen miettinyt asiaan liittyen varhaislapsuuden valosaastetta, joka alkaa jo synnytyslaitoksessa. Autistisilla lapsilla on melatoniinikierto lähes aina häiriintynyt, joten mukava pohtia kumpi on syy ja kumpi seuraus; aiheuttaako autismi melatoniinikierron ja uniikierron häiriöitä, vai voiko asia olla jopa päinvastainen?

Lasten kehittyviä aivoja kuuluu suojella nykymaailman häiriintyneeltä unikierrolta sekä syvälle aivokemiaan vaikuttavalta valosaasteelta.

MJ

Käyttäjä17107
Seuraa 
Viestejä2

Pistorasiaan laitettavan ajastimen avulla jokainen voi helposti tehdä pienestä valaisimesta AAMUHERÄTYSVALON. Asettaa lampun syttymään vaikkaoa 40 min ennen kuin kello soi aikaisin aamulla niin muutaman asmun jälkeen herääminen on helpompaa.

Vastaavasti illan tultua, hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoaikaa kodin valaistusta voi himmentää. Se auttaa kehoa ja mieltä rauhoittumaan yöunia varten.

Kodin valaistusta päivisin voi tehostaa vaihtamalla valaisimiin päivänvaloa jäljittelevät polttimot. Valo on miellyttävää ja pidemmällä aikavälillä vireyttä ylläpitävää.

Kaikki konstit on keksittävä, jotta kaamoksen yli pääsisi kevääseen mahdollisimman mukavasti. On se vain niin pitkä ajanjakso tuo Pohjolan pimeä vuodenaika. :/

Sisältö jatkuu mainoksen alla